HopeinenSimpukka

Muistelua

2012-01-24T15:03:00.003+02:00

Tulin pitkästä aikaa käymään blogissa ja ajauduin katsomaan muidenki kirjotuksia...bongasin Poplarilta tämmöisen viime vuoden summauksen ja kerranki tuli semmoinen olo, että taidanpa ittekki muistella viime vuotta.
Nyt on sellainen olo, että vois vaikka alkaa taas kirjoittelemaan. En tiä eksyykö kukaan enää tänne lukemaan, mutta omaksi iloksi vois naputella jotain juttua.

Vuosi 2011, mihin se meni?

1. Mitä sellaista teit v. 2011, mitä et ollut tehnyt aiemmin?
Otin virkavapaata ja lähdin tyhjän päälle työrintamalla ja ihan uudelle seudulle.

2. Piditkö uudenvuodenlupaukset ja aiotko tehdä uusia ensi vuodelle?
Mie en tehny minkäänlaisia lupauksia vuodeksi 2011, enkä tehny tälle 2012 vuodellekkaan.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi v. 2011?
Synnytti! Kaksi tärkeää ystävää! <3

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Tämä on aika kauheaa ko ei muista! Mutta ei kukaan niin läheinen, että olisin täysin murtunut. Kuolema kyllä liikkui lähellä ja toi asiat itselle ja monelle lähipiirin ihmiselle näkyville ja mietintään. Elämä on niin hauras...

5. Missä maissa kävit?
Kyllähän se tais olla tuo rajanaapuri tuossa lännessä missä tuli pyörähettyä aikasta monta kertaa, hih.
Ja sitte...Prahassa ihanan ystävän kanssa tuli käytyä aloittamassa kesä! (siis Tsekissä, heh) Muuten meni kyllä ihan kotimaan matkailuksi ja niissäki oli jo ihmettelemistä ko aivan uusilla paikkakunnilla huomasin olevani ko kotonani.

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2012, jota et saanut tai kokenut vuonna 2011?
Jaa-a...Mie vähän luulen, että vuosi 2012 on aika ihana ja varmasti saan kokea kaikkea uutta ja kaunista. =)

7. Mitkä päivämäärät vuodelta 2011 jäävät mieleen ja miksi?
Rakas tuli minun elämään huhtikuussa!
24/7
Mie muutin pois "kotoa" elo-syyskuussa.

8. Mikä on vuoden suurin saavutuksesi?
Se, että uskalsin ottaa suuren askeleen kohti tuntematonta tulevaisuutta!

9. Entä suurin epäonnistuminen?
Jotain pikku juttuja työelämästä kyllä tulee mieleen, muttei sen kummempaa.

10. Kärsitkö sairauksista/loukkaantumisista?
Hetkonen...Perusflunssia taisin potea ja muutaman kuumeilun.

11. Mikä oli vuoden paras ostoksesi?
Limingan kylältä kirpputorilta nahkainen käsilaukku 1euro!
Rovaniemen Revontulikeskuksen Andiamosta? punaiset "maiharit" hiukkasen enemmän, heh.
Meidän huoneen (makkari) tapetit, maali ja paneeli. <3
Moottoripyörävarusteet!

12. Kenen käytös/toiminta ansaitsee kehuja?
Mulle tärkeiden ihmisten käytös siinä tilanteessa ko kerroin, että nyt mie olen oikeasti rakastunut ja löytänyt ihanan ihmisen rinnalleni ja muutan viimein omaan kotiin ja pääsen turvalliseen syliin. Kiitos niin paljon siitä kaikesta tuesta!

13.Kenen käyttäytyminen teki sinut masentuneeksi/ikäväksi?
Ex-anopin. Mutta se on selvitetty ja elämä jatkuu.

14. Mihin suurin osa rahoistasi meni?
Elämiseen!
Siihen ko syksyllä muutin ja en alkanu heti töihin.

15. Mistä olit tosi innoissasi?
Vähän lällyä...Rakkaasta! ;)
Ystävien onnesta ja heidän tekemistään ratkaisuista!

16. Mikä laulu tulee muistuttamaan vuodesta 2011?
Johanna Kurkelan Rakkauslaulu

17. Verrattuna tähän aikaan vuosi sitten, oletko nyt
onnellisempi tai surullisempi? Onnellisempi, mutta eri tavalla. Viime vuonna olin onnellinen siitä ko osasin olla yksin ja uskalsin.
lihavampi/laihempi? Laihempi ja myös parempi kuntoisempi ja terveempi.
rikkaampi/köyhempi? Kaikin puolin rikkaampi. Vaikka ei tässä tosiaankaan missään rahoissa kieritä, heh.

18. Mitä toivot, että olisit tehnyt enemmän vuonna 2011?
Tämä on kyllä vähän hankala kysymys siinä suhteessa, että mie tein niin paljon viime vuonna. Älyttömästi uusia asioita, tärkeitä päätöksiä, kuuntelin itteäni, kuuntelin toisia, opettelin olemaan vajavainen ja antamaan ittelleni anteeksi.

19. Entä vähemmän?
Minusta tuntuu, että huhtikuun jälkeinen aika tasaa alkuvuoden systeemejä ja toisin päin, hih!

20. Miten vietät/vietit joulun?
Oltiin minun mummolassa Rakkaan kans ja mukana sukua. Ihana lämmin joulu, kaunis.

21. Rakastuitko vuonna 2011?
Kyllä! Erittäin voimakkaasti ja syvästi, aivan pelottavasti.

22. Montako yhden illan juttua sinulla oli vuonna 2011?
No...tuo yks ja siitä tuliki sitte monen yön juttu, heh.

23. Mikä oli lempi-tv-ohjelmasi?
Semmoista ei ollu ko mulla ei ollu vanhassa kodissa ollenkaan telkkaria ja täällä uudessa kodissa ei sitä tule pahemmin kateltua. Uutiset ja sää, joskus vain sää, ko uutiset ahistaa.

24. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut vuosi sitten?
Mie en vihhaa kettään. Vihainen voi olla, jonku aikaa ja sitte asiat on selvitettävä sen ihmisen/asian kans ja ennenkaikkea ittensä kans. Kaiken kanssa voi oppia elämään, seki on vain hyväksyttävä.

25. Paras lukemasi kirja vuonna 2011?
Enpä lukenu kovin montaa uutta kirjaa. Potterit luin loppuvuodesta ja tämän vuoden alusta uuesti.
Marjoja&Maskaraa ja Punainen morsian, tekivät vaikutuksen.

26. Vuoden paras musiikkilöytösi?
Brian Setzer.

27. Mitä halusit ja sait?
Löytää itteni. =)

28. Mitä halusit, mutta et saanut?
Saat sen mistä luovut. Niin tähän nyt täytyy vain vastata.

29. Suosikkielokuvasi vuonna 2011?
Tuotatuota..Mie katoin niin paljon leffoja viime vuonna, että en mie ossaa sanoa. Välistä pystyi katsomaan kunnon ajattelemaan laittavaa draamaa yms. ja välistä tartti vain romanttista hömppää tai kunnon action pläjäystä.

30. Mitä teit synttäripäivänäsi ja paljonko täytit?
Rakas vei minut Ravintola Hellaan syömään ja ennen sitä käytiin teatterissa katsomassa Viiru ja Pesonen, hih. Niin ja 31 tuli täyteen.

31. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodesta 2011 paremman?
Ei mikään. Vuosi meni just niinko pitiki.

32. Kuinka kuvailisit vuoden 2011 omaa "muotiasi"?
Lököhousut, pitkä huppari, huivi, hattu. =)

33. Mitkä asiat pitivät sinut järjissäsi?
Ystävät, perhe, rakkaus, halaus, nauru, itku, puhuminen, kosketus.

34. Kenestä julkisuuden henkilöstä pidit eniten?
Äää, en mie ossaa sanoa, ko en mie kauheasti perusta nuista julkisuuden henkilöistä.

35. Mikä poliittinen tapahtuma herätti eniten tunteita?
Olikos tämä taloudellinen kriisi maailmassa poliittinen tapahtuma. Se sai minut ärsyyntymään, ko kaikki on vain niin raha ja raha!

36. Ketä kaipasit?
Kevään ja kesän Rakasta ko asuttiin eri paikkakunnilla. Syksystä eteenpäin olen kaivannut ystäviäni ja vanhempiani.

37. Kuka oli kivoin uusi tuttavuus?
Rakkaan suvusta löyty aika ihania ja kivoja tyyppejä!

38. Kerro arvokas elämänohje, jonka opit vuonna 2011?
Se sama vanha... elä tässä ja nyt! =)

Saa nähä mitä tähellistä mie tuosta nyt unohdin...anteeksi kauheasti jos oli jotain sellaista mitä olis pitäny muistaa, mutta ei vain nyt tullu mieleen.

*LumiValkoHuurteisinAjatuksin*

Syksy

2011-08-26T15:03:00.003+03:00

Viimeksi kirjoitin keväällä..oli iloa ja onnea..
Nyt on syksy ja...iloa ja onnea löytyy yhä ja vielä enemmän! =)

Minun elämä on ollu muutoksessa koko kesän ja tein suuren päätöksen. Mie olen alkanu virkavapaalle ja muutan uudelle paikkakunnalle! Niin ja tärkeintä kaikista, rinnallani rakkaus. <3
Kevät toi eteeni miehen joka vei ja sai sydämeni ja mie hänen. Mie olen hymyilly koko kesän ja meinaan jatkaa hymyilyä pitkään!

Kaikella on aikansa ja paikkansa ja mikään ei ole merkityksetöntä. Mie en olis tässä ilman historiaani ja elettyä elämääni. Kaiken sen kivun keskellä ei ole voinu tajuta, että ehkä joskus oikeasti voi olla iloinen ja onnellinen koko ajan. Nyt sen ymmärtää. Ja ehkä jo silloin joskus...

Kauan sitten minussa
aavistus jo sinusta
Silloin tuntemattoman
tunnen nyt ja tunnustan

Sä olit vaara liian suuri kiertää
ja liian houkuttava ohittaa
En tiennyt kuinka kaikki voisikaan niin palaa, polttaa

Kaksi niin hehkuvaa ja kaunista saa kirkkaana loistaa
Kunpa auringon päivät päällämme ei päättyisi koskaan

Kauan sitten jotenkin
tuntematta aavistin
että illan harmaassa
tulet vastaan pelotta

Jos joskus pimeässä yksin seison
ja liekki sammunut jo kylmä on
en tiedä voiko sitä eloon saada kukaan toinen

Kaksi niin hehkuvaa ja kaunista saa kirkkaana loistaa
Kunpa auringon päivät päällämme ei päättyisi koskaan

En pidä kiinni, en työnnä sua pois
ja pyytämättäkin tahtoisit jäädä
Tänään ei satanutkaan vaikka taivas on ollut painava pitkään

Kaksi niin hehkuvaa ja kaunista saa kirkkaana loistaa
Kunpa auringon päivät päällämme ei päättyisi koskaan

Ihanaa syksyä kaikille! =)

Kevät

2011-04-22T10:44:00.003+03:00

Siitä on pitkä aika ko olen viimeksi kirjottanu tänne. En vain ole saanut aikaiseksi, tunteet on hyökyneet, vyöryneet, vieneet mennessään ja hukuttaneet epätietoisuuteen, pelkoon, ikävään, sekasotkuun...Elämä on ollu tosi vaikeaa, olen tehny virheitä ja saan elää niiden kanssa nyt loppuikäni. Ja samalla olen eläny omaa elämääni!

Mutta nyt on kevät ja aurinko paistaa...ja elämä hymyilee! Mie elän pitkästä aikaa täysillä ja tunnen, uskallan luottaa, kokea ja rakastaa! Mie alan pikku hiljaa löytymään kaiken sen painavan alta, pelot alkaa hälveneen, Pimeintä on juuri ennen auringonnousua. Ja nyt aurinko on noussut!

Sä saat mun salaisen voiman
Nyt heräämään enää
En tahdo piiloon mä juosta
En aina takertua, päästän irti nyt
Aion karata

Kuuletko kun veden alla mä
Huudan ääneen sen kaiken
Ihanan, vapauttavan
Janottavan, kiperän
Pelottavan, uuden
Siinä sun äänes mua rauhoittaa

Mie en ossaa sanoa muuta. Mulla on hirveän hyvä olla. =)

Tunteet

2011-02-11T10:41:00.003+02:00

Minun tunteet heittelee laidasta laitaan.

Just nyt kyyneleet valuvat Sydänjään ja Annan surun ja epätietoisuuden vuoksi. Se on niin väärin! Niin ei saa tapahtua. Mie olen lähettäny enkeleitä heitä kantamaan.

Mie olen muutenki tosi tunteellisena. Olen vähän kipeänä niin kaikki tuntuu paljon isommalta ja musertavammalta. Ikävä on kova. Mulla on ikävä yhteistä kotia, yhteistä elämää, yhteisiä unelmia ja toiveita, ikävä sitä kaikkea ihanaa, läheisyyttä, suukkoja, halauksia jopa erimielisyyksiä. Mie kaipaan kosketusta, sitä miten tuntee toisen lähellä ja saa siitä omalle itselle piirteet. Tuntee itsensä kokonaiseksi, ehyeksi.

Kävin eilen saunassa ja tein jo rutiiniksi muodostuneen kuivakuorinnan. Ystäväni puhui kosketuksen tärkeydestä ja olen kyllä huomannut sen. Mie tarvin kosketusta, siksi kosken itseäni karheilla hanskoilla löylyn lämmössä ja annan sitten virtaavan veden lempeästi ja pehmeästi puhdistaa kehoni ja samalla kai sieluni.
Ainoa ongelma on se, että en halua kuluttaa ylettömästi vettä, koska siitä tulee huono omatunto. Nyt on siis mietinnässä muita keinoja tuntea.

Villasukat lämmittävät joka päivä. Mulla on monet ja niitä käytetään eri aikoina. Yöksi on omat, ulkokenkiin omat, kylästelyyn omat ja kotoiluun omat. Ja muutamat varasukat löytyy myös..niitä häätys vain vähän parsia.
Vaatteista on tullut jonkinlainen turva. En verhoa itseäni säkkimäisiin tekeleisiin, vaan pikemminki aika ihonmyötäisiin. Neki varmaan omalla tavallaan pitävät kehon kokonaisena..ettei se pääse haihtumaan ja sulautumaan ympäröivään maailmaan.

Mie olen. Mie en ole katoamassa. Vaikka välistä siltä tuntuuki.

Sitten kun tunnen toisin, tunnen täysillä. Jokainen kosketus menee syvälle ihon alle, saan siitä energiaa ja voimaa jaksaa. Kun saan nauraa tärkeiden ihmisten kanssa, imen positiivisuutta ja huomaan sitä myös minussa jo olevan. Ilo pulppuaa minusta kun on sen hetki ja kai sen hetki on koko ajan lisääntymässä. Tai ainaki toive ilosta ja onnesta. Siitä, että ehkä joskus se on minussa koko ajan, niin kuin oli joskus ennen, ennen kaikkea musertavaa.

Mie selviän. Mie opin tuntemaan itseni ja elämään itseni kanssa yksin ja sitten voin elää jonkun toisen kanssa yhdessä. Kun on oikea aika.

Kuunvaihde

2011-01-30T18:34:00.002+02:00

Ihan hassua, että ylihuomenna on jo helmikuu. Tammikuu meni pimeydestä selviämisessä ja lisääntyvän valon oottamisessa. Kipuilua on ollut paljon. Se kasvattaa. Tai niin mie ainaki luulen.

Kalenteri alkaa täyttyä kaikenlaisista projekteista! Ihanaa! On kaikkea kivaa tekemistä tiedossa, kivojen ihmisten kanssa. =)
Hääty jopa varata ens viikonloppu kummitustytölle, ettei hujahda vaikka minne näkeminen. Toista hassukkaa on ikävä, haluaa haliterapiaa! Ja tietysti ystävä on tärkeä myös kohdata.

Tänä viikonloppuna olen viettäny mahtiaikaa ystävien kanssa, taitaa mennä koko ens viikko palautumisessa, heh. Mutta tuli kyllä tarpeeseen näkeminen, oleminen, tanssiminen, juttelu. Tätä lisää!

Viikolla loppui myös menkat, jokka tulit ekan kerran lokakuun jälkeen, joka oli edellinen kerta sitte niitten mikkä olit ennen viimeistä hoitoa...elikkäs kierto on yhä edelleen ihan sekaisin. En oikein tiä mitä tekisin asian suhteen.
Hoksasin, että pitäs vissiin varata aika myös gynelle. Sitä ei ole tullu käytyä semmosella ko on ollu koko ajan joku ronkkimassa tuota alapäätä muutenki.

Musiikkia olen kuunnellu ihan älyttömästi! Etsiny sanoista voimia ja keinoja kokea asioita ja tunteita. Toimii! Luen myös erilaisia elämänkatsomuskirjoja yms. oppaita, etsin niistä jotaki, silmät aukaisevia kohtia ja itselle sopivia ajatuksia ja suostun myös vähitellen kohtaamaan sen ikävänki asian mitä meissä jokaisessa on. Sille ei maha mitään, että ihminen on keskeneräinen, erehtyväinen, kuolevainen, onneksi meillä on kuitenki mahdollisuus oppia virheistä ja kasvaa. Mie haluan kasvaa.
Mie etsin itteäni. Tutustun itseeni ihan eri tavalla, opettelen kohtaamaan uusia pelkojani, suostun olemaan heikko ja siten vahva, yritän uskoa, että olen tarpeellinen tärkeä ihminen ja nainen. Aina ei ole kauhean helppoa uskoa sitä...

Työrintamalla on tekemistä. Välistä ahistaa, mutta sitte ko asiat sujuu on tosi mukavaa. Haasteellista hommaahan se on, mutta myös palkitsevaa.

Blogeissa on tapahtunu ja on saanu lukea hienoja uutisia! Ihanaa! Molen tosi iloinen plussanneiden puolesta ja toivon sydämeni pohjasta, että asiat sujuvat hyvin! =)

LumiValkoPakkasHuurreAjatuksin

Kuulumisia

2011-01-05T15:26:00.003+02:00

Hei Kaikki Rakkaat.
Sydänjää tuossa kysyy, että mitä minulle kuuluu nyt. Lämmittipäs mieltä! =)

Täällähän tämä elo menee, päivä kerrallaan yhä edelleen. Surua, iloa, naurua ja itkua vuorotellen. Joulu ja uusivuosi oli aika tunnekylläisiä...yllättäen...Ko sitä aatteli vuosi sitte, että ens vuona tähän aikaan meitä ehkä on jo kolme, sitte mietin, että olen ainaski raskaana, no jos ei muuta niin ainaki oma talo..yms. No ei ole mitään nuista.
On vain mie ja minun pieni pää täynnä isoja ajatuksia ja mietteitä.
Minun mielikuvitus ei ole menny minnekkään, son ehkä saanu jopa isommat sfäärit, heh.

Exän kans on tosi hyvät välit ja me ollaan lähes päivittäin tekemisissä, jutellaan paljon ja on pohdittu tätä elämää. Mehän ei olla siis lyöty ovia lukkoon ja oikeasti voi olla mahdollista, että palataan takaisin yhteen. Mutta se vaatii ihan hirveästi työtä meiltä molemmilta.
Tänään viimein sanoin ihan suoraan mitä tekoja hältä ootan, jos meinaa saman katon alle vielä päästä. En ala niitä tässä selitteleen, mutta isoista asioista on kyse.

Toinen iso juttu on se, että kerroin olevani valmis luopumaan äitiydestä hänen takiaan jos asioiden on tarkoitus mennä niin. Ja sanoin sen olevan todella iso asia!
Mie en enää pysty lähteen hoitoihin, minun pää hajoaa niissä. Jos minusta ei ole tarkoitus tulla äitiä, niin ei sitte. Tämän asian myöntäminen ittelle on ollu tosi vaikeaa vaikka samalla ihan helppoa...huh huh.

Rankka syksy ja alkutalvi on siis ollut ja toivon, että tämä uusi vuosi jotenki selvittää asioita ja tuo vastauksia moneen kysymykseen. Tietysti se häätyy itse myös toimia, eikä vain odottaa, mutta olen huomannu, että aika tekee myös tehtävänsä.
Vaikka välistä on tosi synkkää niin on pakko luottaa ja uskoa, että jossain on valoa ja toivoa! Jos ei muuta niin sen olen oppinu lapsettomuudentiellä.

Mie kävin muuten pari päivää sitte kurkkimassa blogeja...itkin ja luin..en pystyny mitään kommentoimaan ko olin niin tunteiden vallassa, mutta mielessä oletta ollu.

Kävi mielessä josko alkasin tänne nyt kirjottamaan päänsisäistä surinaa pois...

Loppu

2010-10-05T06:31:00.003+03:00

Elämä on kummallista. Voi selvitä todella vaikeista asioista ja tuntea itsensä voittajaksi ja ylpeäksi. Met selvisimmä lapsettomuudesta, met osasimma käsitellä sen.

Muuten elämästä met emmä selvinny. Meille tuli ero. Päätös oli minun, mie en ole ollu onnellinen tässä suhteessa enää pitkään, pitkään aikaan.

Nyt ko kirjotan tätä tänne, missä lapsettomuus on ollut vallitseva asia huomaan, että olen varmaan jollain tavalla paennut suhteen asioita lapsiasiaan.
Aikamoinen huomio just nyt klo 06.35.
Mutta mie voin sanoa oikeasti, että lapsettomuus ei ole syy meän eroon. Sen syy on jossain syvemmällä, meissä, minussa ja hänessä yhessä ja erikseen.

Kyllä minua pelottaa mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta mulla on toivoa ja uskoa siihen.

Mie kiitän teitä kaikkia jotka oletta minua tukenu tänä aikana ko olen blogia pitäny. Mie toivon teile kaikile ihan äärettömän paljon kaikkea hyvää elämään. Luultavasti käyn kurkkimassa teitä ja iloitsemassa oikeasti onnestanne. Kiitos. ♥

Kp100

2010-09-06T23:16:00.001+03:00

Tuommosen hoksasin ko kalenteria laavasin...Ihan mielekästä olla ilman menkkoja, mutta vois olla vähän toinen syy ko joku hormoonihäiriö. Huh huh!

Päätöksiä

2010-08-30T16:34:00.003+03:00

Tuntuu niin hullulta, että tosi moni on plussannu! Vähän sama ko tuolla erään toisen tyypin blogissa..ei oikein uskalla käydä ees lukemassa. Pienen pistoksen jälkeen, olen kuitenki tosi iloinen heidän puolestaan! He ovat odottaneet pitkään ja viimein se toivottavasti palkitaan.
Tässä plussatuulessa tuntuuki oma päätös aika oudolta...

Met taijama olla aikamoisia jahkaajia tai jotain. Mutta taas tehtiin päätös, että ei aleta millekkään. Tai siis, met oottelemma kuukautisten alkamista emmäkä ala niitä hormonaalisesti tekeen. Minua ahistaa ajatus ylimääräsistä kemikaaleista kropassa! Mieski oli sitä mieltä, että on se kyllä jos nekki häätyy jollain lääkkeillä saada aikaseksi!?

Mie olen hommannu muutaman rentoutus cd:n ja piikkimattohan mulla jo on, myös kehon puhdistuskuuri on meneillään. Mie haluan löytää minun kropan ja sen miten se toimii! Ja sen miten mieli on siihen liitoksissa.

Yksi syy päätökseen on myös tietysti tämä uusi työ! Mie en halua montaa stressiä päällekkäin...pelottaa ajatus siitä, että työasiat sais hoidot epäonnistuun.

En tiä...Huono omatuntoki on näistä päätöksistä, mutta saavathan kaikki muutki päättää koska lapsensa laittavat alulle! Ja siis meiläki saattaa mennä niin, että joululta ollaan jo hommissa...
Ja sitte, mie en oikein jaksa sitä, että minun päivät täyttää pelkkä lapsenteko tai ajatukset siitä! Eläminen meinaa unohtua ko kokoajan pähkäilee näitä juttuja!
Hitto ko sitä on välistä niin hukassa!

Hajatuksia

2010-08-22T08:55:00.003+03:00

Aika ihana huomata, että minua on kaivattu! Kiitos! =)

Mie olen pitäny vähän pakosta ja vapaaehtosestikki lommaa blogista. Alko oikeasti voimat oleen niin hukassa tuossa alkukuusta ja sitte tuli erinäisiä uutisia, niin jalat menit alta.

Vauvauutisia tietty...mutta niistä on selvitty ja onnellinen olen kaikkien puolesta! =) Tärkeysystävällekki tulee vauva! ♥

Siitä omasta lomasta ei tullu tietekkään mitään! Mie olen paiskinu töitä koko ajan.
Sitte mie olen vähän myös jännänny työhommit kansen ja...mie sain vakityöpaikan! =)

Koko kuukausi on myös mennyt raskaan, mutta niin ihanan harrastuksen parissa! Ensi-ilta tuli ja meni loistavasti ja kaikki muutki esitykset on menny tosi hyvin! Pari vetoa on ollu aivan loistavia, ettei itku ole ollu itteläkkään kaukana...katsomossa on kyllä oltu tippa linssissä. =) Nyt pieni tauko ja sitte syyskuussa viimiset esitykset.

Kuukautisia ei ole kuulunu, se on ahistanu ihan kympillä! Mutta päätin, että en soita sairaalaan aikaa. Mie en haluais mitään hormoneja niitten alkamiseen. Ja jotenki tuntu, että ei ole ollu aikaakaan lähteä sinne ja ko työt alkaa niin ei olis oikein aikaa siellä rampata.
Mutta vasta ko kävin vessassa niin hiukan punersi...nyt yritän ottaa rennosti ja toivon, että alkavat. Ehkä kroppa on tienny, että häätyy antaa tämä kuukausi painaa täysiä, ja lievien stressitekijöiden lauettua antaa ittellensä aikaa toimia. Saa nähä jäämme odottamaan...

Oyssissa oltiin tosi ymmärtäväisiä ja palvelu pelasi. Käskivät tosiaanki soittaa tuohon lähisairaalaan aikaa, että saavat kattoa mikä menkoissa maksaa. Mutta sitte mie en saanu aikaseksi tehä sitä ja lopulta mie tajusin, että ei tässä oikein ole ees aikaa! Ja päätin, että en soitakkaan vaan annan vielä kropalle aikaa. Jos/kun net nyt alkavat niin olen heti yhteydessä Oyssiin ja katotaan heti uusi aikataulu hoidoille.

Vähän on semmoinen olo, että haluanko alkaa hoitoja nyt...mulla alkaa uus haasteellinen työ ja haluttas panostaa myös siihen. Poissaolot vähän hirvittää..Mutta silti haluan. Ja tiän, että mies haluaa. Ehkä mulla on taustalla myös se, että tämä on meän viiminen mahollisuus...vaatii rohkeutta ottaa se askel...

Se alko myös syksyksi...haikeutta ilmassa senki vuoksi...uudet tuulet puhaltavat elämässä...Voisko tämä ollu ihanien muutosten ruska?

Voimat

2010-07-22T22:17:00.003+03:00

Olkoon voima kanssasi!
Missäköhän se voima on?
Ei oikein ole jaksuja tehä mittään! Onneksi on ennää viikko töitä. Sitte voin olla kyllä ihan mielelläni vähän aikaa työttömänä...vaikka melkein jo tiän, että sitä luksusta ei ole tarjolla. Ei vain jaksas panostaa nyt.
Ystävä muuttaa etelään...

Menkkoja ei kuulu ei näy. Molen ihan tilt koko vaimo. Ens viikola alkaa armoton soittaminen oyssiin.

Mitäs kivaa olis tapahtunu...hmm..."Hassuja kissantassuja" ollu töissä ihanuuksia lapsukaisia ja höpötyksiä. Mies varasi tapaamisen talonrakennushommia ajatellen, hih. Ensi-ilta lähestyy, viikonloput harkkoja täynnä. Eilen kävin ystävän kanssa iltakävelyllä/hölkällä ja kesäsade yllätti meidät...tai yllätti ja yllätti..sade ei pahemmin ole yllättäny tänä kesänä.

Minun mansikkamaa on ihan liian varjosassa paikassa...ei vielä raakileen raakiletta. =(
Mutta molen jo kolmatta viikkoa ollu syömättä karkkia! Aika iso juttu! =)

Ärsytys

2010-07-12T14:18:00.003+03:00

Minun menkat ei ole vieläkään alkaneet, elikkäs net uudet hoidot jokka piti olla elokuussa ei tule onnistuun. Mie en ole raskaana, testit tehty, vaikka en mie sitä kyllä aatellukkaan, mutta tein kuiteski. Ja sairaalalla tietekki kesälomat!!! Olenpa yhteydessä sitte heinäkuun lopussa...perse!
Elikkäs kroppa teki jokku juntturat ko heitin hormonit keskenkaiken pois! Voi elämä!

Nyt ärsyttää ja ahistaa ihan kympillä! Miksi tämän pittää vastustaa tällälaila? Muutenki on ressiä ja olis kiva jos joku asia menis "oikein".

Työt on alkanu ja olisin ollu kyllä vielä loman tarpeessa. Ihan kiva siellä on touhuta, mutta kuiteski.

Parisuhde on teettäny enemmän töitä ja huomaan, että ollaan molemmat ressissä ja vähän umpikujassa. Tehdään kovasti töitä, että päästään eteenpäin. Rakkaita ollaan tietysti, mutta tiättä mitä tarkotan.

Helteitä ei ole poka täälä näkyny! Ei ees pahemmin auringonpaistetta. Enemmän on satanu ja ollu semmosta pilvistä, elikkäs sääskiä ja mäkäräisiä on ollu ihan pirusti!

Niin ja laihiksen olen alottanu. Meni 70kiloa rikki! Enkä ole ikinä painanu näin paljoa. Tuli ahistus ko ei sovi vaatteet päälle. Mie en kyllä ala ostamaan koko vaatekaapin sisältöä uusiksi vain tämmösen takia.

Elikkäs täälä on kärtymaakari. Sorry.

Sohva

2010-06-23T21:06:00.002+03:00

Mie olen eläny kohta 2vkoa sohvala. Laiskuus on ollu tilani, heh!
Ja ei ole ennää ko vajaa kaks viikkoa lomaa. Olis aivan ihana olla heinäkuuki lomala, mutta ei. Häätyy mennä töihin. Noh meneepä nopsemmin kuukausi...

Tunteet on menny ympyrää koko ajan ja menkat ei ole ees alkaneet, saisit alkaa niin helpottas ja kierronki kannalta!

Olen kattonu leffoja, lukenu kirjoja ja kuunnellu musaa! Kaikki tuossa meän ihanalla punasella sohvala, maailman parhaan torkkupeiton alla ja tyynyjen läjässä! =)

Laulanu olen kans. Kuunnellu biisejä ja laulanu matkassa ja sitte ihan itekseen jotain ihme kipaleita ja tietty sen projektin lauluja ja tiän, että olen hyvä! Esiintyminen, laulaminen, tekeminen! Minun juttu! Ja sitä ei voi viä pois!
Olen kuunnellu youtubessa lauluja ja katellu tietty samala vähän niitä videoita...Lady Gaga on ihan järkyttävä! Net videot on pelottavia ja ahistavia! Ja mie tiän yhen meän tuttavaperheen missä alle kouluikäset läpit kattoo nuita!!!
Mitä kaikkea sitä häätyy ottaa huomioon kasvatuksessa! Näinä hoksauksen hetkinä olen välistä huojentunu ko meilä ei ole lapsia. Ja sitte lainaan Baby Blues-sarjiksen kirjastosta ja nauran kippurassa ja haluan meilekki sitä arjen sekasortoa!
Elämä, ko olet niin kummallinen!

Nyt minun lempparibiisi on Jos sä tahdot niin. Olen kuunnellu sitä tosi monta kertaa tubesta. Mies kysyki, että pittääkö sinun esittää tuo jossain ja harjottelet! Hih! Siinä on vain niin hyvät sanat ja jotenki koskettaa just nyt meitä. Ja sitte Jipun versio Tuonelan koivuista on kans saanu minut pauloihinsa.
Laulut on siis just nyt minun keino elää ja käsitellä kaikkea. Turvallista.

Ajatukset

2010-06-14T22:01:00.002+03:00

Minun ajatukset on sekaisin. Mie olen iloinen ja sitte surullinen. Onnellinen ja vihainen. Itkettää ja naurattaa.
Menkat alkaa varmaan kohta tai ainaki mie toivon niin. Tämän on pakko liittyä niihin. Ja ehkä myös lomaan. Tästä viikosta on tulossa mielen kannalta mielenkiintonen...höh...

Pyörii vaikka mitä päässä. Ikäviä asioita joistaki ihmisistä ja sitte onnellisuuspuuskia tärkeistä tyypeistä. Työasiat stressaa vaikka olen lomala!
Nyt on kesä ja mulla on loma josta mie saan palkkaa! Hyvä juttu hei!

Ihana musaprojekti on meneillään ja se tuo iloa kesään ja syksyyn.
Siihen olen aikalaila ajatukseni suunnannu ja ehkä vähän liikaaki...henkilökemioita aatellen...oma käyttäytyminen erästä tyyppiä kohtaan ahistaa ja mie hääjyn ottaa sen hänen kans puheeksi. Huomasin tänään ko asiaa mietin, että olen jotenki häneen nyt purkanu suruani hoitojen keskeytymisestä! Oli aika iso välähdys ja mielen avaava huomio!

Minua ei vain kauheasti haluta puhua tästä hoitokerrasta. Epäonnistuminen ennenkö homma ees pääsi kunnolla käyntiin!!! Hitto!
Tahtos vain unohtaa kaiken! Olla ja elää ja olla onnellinen! Ei tätä surua ja paskaa koko ajan!
Tosi luuseri olo...ja väsyttää koko ajan, mutta ei saa nukuttua kunnolla. Eikä jaksas oikein käyä pesulla...mie tunnistan nämä merkit...

Ulkoasu

2010-06-13T23:16:00.002+03:00

Hiukan tässä kokeilin ulkoasun muutosta blogiin! Vähän sekoilin tässä ja en tiä mitä tästä nyt tuli ja kuinka tähän tottuu?!
Mie olisin halunnu tuon taustan kokonaan pois, siis tuon "vanhanaikasen tapetin", mutta ei tämä alkanu minun kans yhteistyöhön! Ja nyt ei oikein jaksa keskittyä ennää.

KesäAjatuksia kaikile!

Toivoa

2010-06-08T16:09:00.004+03:00

...ei ole heitetty!
Soitin tänään oyssiin ja olipas ihana ihminen sielä toisessa päässä! =) Kerroin miten asiat on ja hän otti homman hoitaakseen. Aattelin, että kuulen ehkä loppuviikosta jotain, mutta ei! Soitti jo vajaan tunnin päästä takasi!

Sumut veks ja piikki tilale. Kokeillaan josko se estäs kehon oman toiminnan ja elokuussa sitte itte operaatio!
Hei hurjaa!!!

Mieletön helpotuksen ja onnen aalto meni päästä varpaisiin ko puhelun lopetin! Nuin nopeasti uuteen yritykseen! Mie olen tosi iloinen ja mies kans!

Josko sais nyt kesän aikana käytyä kävelyllä ja vähän juoksemassa, sais ajatukset levätä ja keho hyviä viboja!

Aurinkoa! =) Ja kiitos kauheasti teän ajatuksista!

Kaato

2010-06-02T18:49:00.002+03:00

Käytiin ekassa ja vikassa ultrassa tälle hoidolle. Liian paksut limakalvot. Se siitä sitte. Tervetuloa kesätauon jälkeen uudestaan.

Oli aika kova päätös jättää tämä nyt kesken. Mutta ehkä syksyllä on paremmat mahdollisuudet onnistua, kuin nyt hiukan epävarmassa tilanteessa.

Minun kroppa on ihan perseestä! Ahistaa!

Itku...

Hermoromahdus

2010-05-30T17:40:00.004+03:00

Tänään se viimein tuli. Hermoromahdus, kaaos...
Ens viikola on eka ultra ja alkaa toivottavasti piikitys. Ja tänään panikoiduin ja itkin, itkin ja itkin. Siis aivan hysteerisesti. Mies oli ihan pihalla, mutta saatiin juteltua ja rauhoituin. Yhessä välissä itkettiin molemmat...
Kyllä tämä on rankkaa.

Täh

2010-05-24T22:17:00.002+03:00

Mikä kumma on tuo keli tuola kartanolla? Ihan ko syksylä! Toivottavasti tekkee kessää oikein urakalla!
Mulla painaa tissit monta kiloa ja hormoonit heittelee...itkuherkkyys tosi alhainen, menkat on alkamassa, kuumia aaltoja koettu...hohhoijaa. Hormonihoidot kunniaan!
Yritä tässä sitte syödä terveellisesti ja pitää ittestä huolta...iltapalaksi vein: jätskiä, muffinsseja, karkkia, niin ja päivälliseksi syötiin ranskalaisia ja lenkkiä! Mässymässymässy!!! Olo hieman turvonnut ja ällö...
Häätyy yrittää tsempata.

Laitoin loma-anomuksen tänään töissä vetämään. Ajattelin tehä vielä nämä pari viikkoa töitä ja sitte lomalle jäänti + tietty saikkupäivät ja työsuhde päättyy kesäkuun loppuun. Nyt meinaan pyhittää hoitoajan ittelle ja lomailla ennen punktiota ja sen jälkeen. Heinäkuussa on kuitenki töitä tiedossa, ko kaikki vakityypit kesälomilla ja sijaisia ei mistään. Nyt siis kerranki palkallista kesälomaa tiedossa, heh. Ko vain vielä jaksas nämät päivät olla töissä...erinäisiä palavereja yms. tiedossa kaiken normirumban lisäksi, huh huh. Mutta jaksaa jaksaa!

Sumussa

2010-05-19T16:48:00.002+03:00

Sumut on alotettu. Hui ko mie en muistanukkaan kuinka pahalta se maistuu. Aina sitä jonku verran nieluunki tulee.
Huomenna häätyy soittaa sairaalaan ja varata ultra-aikoja. Tämä mennee nopsaan tämä touko-kesäkuu. Hoitojen suhteen hitaasti, mutta työt kyllä siivittää!! Onneksi!

Loma oli kiva. Lämmintä riitti, merivesiki oli sopivaa lillua. Matkaseura värikästä ja aikasta vauhdikasta, heh. Sai ajatukset olla rauhassa vauvajutuista! =)

Nyt häätyy nauttia näistä lämpöisistä kevätpäivistä, kohta net tieten loppuu..Hassua, että puut jo vihertää ja lunta ei ennää missään. Tähän aikaan toukokuuta! Mutta en valita! =)

Paljastus

2010-05-09T22:03:00.003+03:00

Mie olin niin hurja, että laitoin eilen illalla facessa tilapäivitykseen tämän: haluaisi kaikkien tietävän, että tänään vietetään Lapsettomien Lauantaita. Vanhemmuus ei ole itsestään selvää ja lapsiperhe ei ole ainoa perhemuoto. Joka viides perhe kärsii lapsettomuudesta, eikä näkymätön kokemus häviä, vaikka lapsia sittemmin saisikin. Tänään ei kysellä kysymyksiä lasten hankkimisesta, ei säälitä tai voivotella, tänään tuetaan. Ihan vaikkavain näin.
Siitä tykättiin kovasti, siis varmaan sen takia, ko aattelivat, että tabuasiasta puhutaan...Noh ystävä oli tänä aamuna kommentoinu silleen, että siitä ymmärtää meidän olevan yksi nuista perheistä. Kysyin mieheltä mitä mieltä jos jätän asian nuin ja en poista yms. Kysyi mitä mieltä mie itte olen. Sanoin, että ei minua haittaa, tämä on meän elämä! Sitten sanottiin molemmat, että mie rakastan sinua! ♥
Son nyt sitte vähän niinkö julkista...Eikä hävetä, eikä pelota, oikeastaan aika vapauttavaa! Viime vuonna en olis ollu tuohon vielä valmis, mutta nyt olin.

Nyt on perhosia vatsassa...aamulla lähtee lento lämpimään ja viikon loma eessä! Jee! Ihana loma ja tulee poka tarpeeseen! Voimien keruu viikko eessä, kevät ja alkukesä tulee olemaan rankka. Onneksi on tärkeitä ihmisiä asian jakamassa.

AurinkoAjatuksia!

Lapsettomien lauantai

2010-05-08T07:45:00.002+03:00

Tänään on lapsettomien lauantai. Huomenna äitienpäivä...hmm...
Joskus käypi mielessä, että onko niiden paikka ihan peräkkäin?!Loukkaako toinen toista?

Mie en halua loukata minun ystäviäni jokka on äitejä, muistuttamalla omasta lapsettomuudestani. Ja uskon, että hyvät oikeat ystäväni eivät halua loukata minua hehkuttamalla hulluna äitiyttään. Ja kenestäkään toisista ei tartte perustaa! Mie haluan kuitenki viettää äitienpäivää oman äidin kanssa! Vaikka mie en ole äiti, mulla on sellainen!

Tietysti se, että nämä päivät ovat lähekkäin tuo tietoisuuteen paremmin sitä, että kaikki eivät saa kokea äitiyden ihmettä. Ja laittaa ihmiset miettimään elämää. Mutta joskus mie haluaisin vain iloita jonain päivänä! En halua, että kaikella pitää olla kaksi puolta.
Okei, meillä tulee 5vuotta syksyllä ko on alettu lasta toivoa, olenkohan mie muka tehny näin kovasti töitä itteni kansen ko osaan olla näin asiallinen, heh! Ja tekeeköhän se, että huomenna juhlitaan äitejä, ei lapsia, asian helpommaksi?! Tuli vain mieleen...

Tietysti mie olisin tosi "otettu" jos minun ystävät muistais mikä päivä tänään on ja laittas vaikka tekstarihalauksen..ei se muuta tartte. Mutta ehkä tämä asia on kuitenki vielä niin arka, että en halua muistuttaa..

Voi hyvänen aika minua ja minun ajatuksia...
Miksi mietin näitä tänään? No tässä olis lähtö kummitytön synttäreille...Iloinen olen! Ihana lähteä kattomaan toista auringonpaistetta, tuon taivaalla loistavan lisäksi! =)

Aurinkoista ja Kaunista Päivää Kaikille, oletta ajatuksissa tänään ja huomenna!

Alkoi

2010-04-29T23:06:00.002+03:00

Niin net menkat sitte alko, tänään. Ja suhhuuttelut alotetaan heti ko tullaan kotia lomareissulta. Hyvä ettei tartte siellä miettiä kellon kansen elämistä.
Paljon on ajatuksia päässä...

ifasurohjawehrioeahgijgirhgl

2010-04-26T18:06:00.002+03:00

Menkat on ihan varmasti alkamassa. Mie vain itken ja olen ihan maassa.

Nyt ajatukset täyttää se, että mitä jos me ei koskaan saada lasta?!
Miten mie voin saada onnellisen elämän miehen kans?
Miten tästä taas selvitään?
Aina on joku tuttu raskaana ja pitäs jaksaa iloita...
Miksi meän häätyy kokea tämmöstä?
Mie en halua olla näin vahva, että saan käydä tämän läpi..olipa lopputulos mikä tahansa!

Sanotaan, että Siperia opettaa. No mie en asu Siperiassa, vaikka kylmä ilma ja harmaata onki!!!

Ahistus

2010-04-25T10:36:00.003+03:00

Pitkästä aikaa iski ahistus!
Tuntuu, että kaikki kaatuu päälle.
Itkasin aamula miehele. Toinen oli ihan yllättyny, ko tuli ihan puskista tämmönen.
Luultavasti tämä kolmas flunssa, loman tarve, lisääntyvä pöly ulkona (ja sisälä), oma väsy ja saamattomuus sai nyt aikaan sen, että napsahti.

Voi hiivatti. Häätyy vain yrittää löytää hyviä asioita ja saada niistä voimaa. Uskoa omaa kroppaa ja sitä, että on oikeus olla kotona saikulla ko olo on kaamea. Luottaa siihen, että osaa hommansa töissä ja on tarpeellinen. Toivoa, että net hiivatin tulivuoret pysyy kasassa ees sen aikaa, että met kerkiämmä käyä sielä lomareissula! Niin ja, että menkat alkas pitemmän kierron mukaan, niin ei tarttis alkaa sumutteleen sielä lomalla.

Ens viikolla on huhtikuun viiminen viikko...

Kevät

2010-04-12T20:27:00.002+03:00

Kevät etenee aika hurjaa vauhtia täälä napapiirin yläpuolelaki! Ihana lirinä kuuluu koko ajan ja lämpöasteitaki ollaan nähty. Mutta ei hätiä, ihan varmasti nähjään vielä takatalvi, heh!

Kaikki asiat lähenee...pitäs käyä verikokeissa, häätyy laskea kiertoa, apteekki oottaa rahojaan, huh huh... Jännittävää, ahistavaa, hurjaa!
Lomareissu vähän häiritsee hommaa..mie joudun luultavasti ottamaan sumut matkaan sinne reissuun, vähän jänskättää tullijutut. Mutta muuten reissu on hyvä tauko tähän kevääseen!

Olen kuullu uusia vauvauutisia. Silloin satutti ja ahisti tosi paljon, mutta jo seuraavana päivänä oli helpompi.
Sitten on ollut tuttavapiirissä myös vauvan kuolema. =( Tulin tosi surulliseksi. Ei sitä tuskaa voi ymmärtää...

Koirakuume on myös kova...näin aivan ihanan koiranpennun viime viikolla ja voi hitsi ko toinen oli söpö ja ihuna!!!
Niin ja talokuume!
Ja sisustus...
Kevät, kevät ja uudet tuulet, hih!

Oli tosi mukava "tyttöjenilta" männäviikola. Tehtiin kasvistortilloja, saunottiin, laulettiin vähän singstaria, hiukan viiniä, juteltiin asioista. Teki hyvää meile kaikile! =)

Mies on ihana ja tosi tärkeä taas vaihteeksi. Haluttas vain olla sen lähellä, halia ja suukotella! ♥

Huhtikuu

2010-04-01T11:29:00.003+03:00

Huhtikuu alkaa aika sumuisissa tunnelmissa. Ulkona sumuista ja tuhnuista samoinko kropassa.
Olen ollu kipeänä ja silloinhan kaikki näyttää ja tuntuu tosi surkealta. Toivottavasti nyt huhtikuussa olis kuitenki valoista, aurinkoista ja mukavaa!

Kiitos toivotuksista tuohon edelliseen kirjoitukseen! Lämmitti mieltä! =) Olen kuitenki yrittäny pitää "matalaa profiilia" kirjeen jälkeen, ettei ajatukset ole liiaksi hoidoissa. Nyt täytyy yrittää nauttia erityisesti tästä huhtikuusta! Kerätä voimia tulevaan. Yksi asia mietitytti hoidoissa kuitenki ja soitin eilen sairaalaan ja sain onneksi vastauksen. Helppas heti oloa.

Pääsiäisloma! Kiva! Saa syä paljon suklaamunia, hih! Harmittaa vain, ko on vielä kipeähkö, ei voi kunnolla nauttia KeväänJuhlasta.

Munarikasta pääsiäistä kaikille! =)

Hoito

2010-03-17T07:59:00.002+02:00

Maanantaina tuli kirje. Nyt tiedetään mitä tehdään kesäkuussa.
Sunnuntaina mulla oli etiäisiä, ko porisin miehelle, että tulis jo se kirje niin tietäs aikataulun ja vois vähän suunnitella elämää. No se tuli.
Pitkän kaavan mukaan mennään ja ei poka säästellä hormoneissa...viimeinen kerta julkisilla, kaikki peliin.

Biisi

2010-03-13T21:03:00.002+02:00

Tämmönen löyty Elonhetkiä-blogista.
Mie tykkäsin biisistä ja sanat aika osuvat.

"Mitä tapahtui haikaralle

antoiko käärön ohikulkijalle

joku toinen on rauhallisempi

kuin minä olen

ja mitä mulle vastattiin

kun kysyäkin uskalsin

onko vielä toivoa vai unohdanko kokonaan

sanattomat katseet jää

tekee kyllä kipeää

ja mun pitää ymmärtää jos suunta häviää..."

Weera:Sanattomat katseet

Nainen

2010-03-08T17:37:00.002+02:00

Mie en ole äiti, mie olen kihlattu, sisko, tytär, serkku, Mie Olen Nainen! Ja ylpeä siitä!

Hyvää Naistenpäivää kaikille!

Sunnuntai

2010-02-28T11:28:00.003+02:00

Ihana vapaa sunnuntai! Ei mihinkään tartte mennä! Siitä on kuulkaa aikaa ko tämmönen luksusjuttu on viimeksi ollu! =)

Pyykikone hurisee ja meinaan raivata myös köökkiä, mutta ihan ajan kansen ja omaan tahtiin ja jätän tekemättä jos siltä tuntuu. Mietin josko kattos filmin tai olis yks kirjaki mitä lukea...toisaalta filmin kattomiseen ei tartte aivoja, siis tähän kyseiseen mitä suunnittelin kattovani. Ja kirjassa on se paha puoli, että se häätyy lukea sitte kerrala...ja kultaki tulee kotiin töistä jo kolmen maissa. Elikkäs vois olla tsänssiä, että tehhään jotain kivaa ja kirjasta on silloin tuskallista luopua. Hmm..

Mahtavaa ko voi tälleen miettiä mitä tekis, hih!

Molen tällä viikola miettiny kovasti vauvoja...silleen vaaleanpunasten lasien läpi..ei ole sattunu sydämeen..mukava.

Kevättalvi lähestyy, huomena on jo maaliskuu! Äkkiä se tämäki vuosi hujahtaa ko on alkuun päästy..huh huh! Mutta nyt nauttimaan tästä päivästä ja sunnuntaifiiliksestä!

LumiValkoisia Ajatuksia Kaikille! =)

Sää

2010-02-21T08:59:00.003+02:00

Semmonen -40 näyttää tuo pakkasmittari! Siiis ei sole mikään lämpömittari, vaan pakkas! Mulla alkaa pikku hiljaa mennä hermo näihin keleihin!
Tosi kaunista nyt on, aurinkoa näkyy entistä enemmän ja on tosi kirkasta, mutta vois pikkasen lauhtua! Mie pakkaan jäämään sisäle ko on niin kylmä. On liian kylmä tehä mittään ulkohommia.

Aika latteaa porista säästä...mutta ko se nyt tuntuu "vaivaavan" koko Suomea ja kaikkia, niin kerrotaanpa omaki mielipide.

Minun sisällä ei onneksi ole kylmä. Mulla on aika lämmin ja hyvä olo. Vauvauutisia on kuulunu, mutta ei ole ainakaan vielä kovasti satuttanu...sitte ko tulee syntymiä katotaan uuesti....Kullan kans menee nyt jotenki tosi hyvin, *kop kop*! Käytiin jopa yhessä baarissa...meän kompastuskivi...
Ystävänpäivä yllätykset kummilapsile onnistu kivasti =) tuli niin hyvä mieli ittelekki!
Työt menee omalla painollaan, aina ei oikein jaksas, mutta viikot menee nopsaan ja taas on viikonlopun levähystauko, hih.
Harrastuksia on tässä pari viikkoa nyt oikein urakalla, että sen puolesta on tulossa tekemistä. Ei tartte miettiä mitä tekis. Ihan hyvä. Nyt tietylä tapaa kaipaaki sitä, että vain tekee hommia eikä liikaa mieti.

Ko vain lauhtus nämät kelit!

Ystävänpäivä

2010-02-14T10:02:00.001+02:00

Hyvää Ystävänpäivää teille!
Minusta tuntuu, että olen tämän blogin kautta saanu monta uutta ystävää joihin voin luottaa, kun elämä murjoo. Ei ole vertaistuen voittanutta!

Ja tietysti toivotan hyvää ystävänpäivää myös live-ystävilleni ja olen tosi iloinen ja onnellinen ko omistan muutaman hyvän ystävän keihin voin luottaa vaikka ei ees joka viikko oltas yhteyksissä!

Ja minun kaikista tärkeimmälle ystävälle...Mie Rakastan Sinua Kulta! ♥

Huomaa

2010-02-02T18:52:00.003+02:00

Sen kuulema huomaa, että mulla ei ole lapsia. Kuulin tämän töissä. Salaa. Ei ollu tarkotettu minun korvile. Silloin ei ahistanu...nyt ahistaa ja ärsyttää. Ei ollu kovin mukava kommentti.
Tuntuu, että piän tästä lähin turpani kiini!

Ilo(ko)

2010-01-24T16:08:00.005+02:00

...se tuolta nurkan takaa kurkkii? Voiko se olla se? Eihän tässä ole ollut ilonaihetta ko koska lie...

Molen tällä viikola heränny miettimään sitä, että missä vaiheessa lapsettomuuskriisiä mie olen. Ja nyt näyttäs siltä, että ilo pikku hiljaa meinaa hiipiä elämään taas mukaan. Sitä onki ollu ikävä!

Mutta silti tuntuu, että en mie uskalla antaa sille tilaa...kuitenki se mennee kohta pois...suru ja ikävä ja katkeruus tulee ja ajaa sen tiehensä. =(

Tämä on niin vaikeaa taas tämä tunteiden vyöry kehossa ja mielessä. Mie nimittäin tunnen oikeasti kehossa mielialat. Jaksan iloisena paljon enemmän fyysistä kuntoa vaativia asioita. Surullisena keho sanoo sopimuksen irti ja ei jaksa kerta kaikkiaan mitään. Ja just silloin olis hyvä esim. liikkua.

Jännittää hirveästi tämä kevät ja se miten hoidot siihen lutviutuvat...ja voiko ilo olla paikalla...

Oli just ystävän kans puhetta siitä, että täytyy yrittää olla "iloinen". Välistä jopa vähän väkisin. Meillä on molemmilla ollu tosi rankka syksy ja kaamosmasennus ja väsy. Ja ollaan pohdittu sitä miten sitä vois hoitaa, ehkäistä...Ja tultiin siihen tulokseen, että tahdonvoimalla voi yrittää olla iloinen ja hyvällä tuulella ja siten vähän helpottaa taakkaa ja väsyä.

Mutta eihän sitä nyt aina voi olla iloinen, ei tietenkään. Mutta nyt mulla on semmoinen olo, että mie en enää jaksa tätä masistelua! Mulla menee hermot! Se syö niin hirvittävästi voimavaroja kaikelta muulta. Ja mie haluan elää nyt ja tässä! Mie suren sitte ko on taas sen aika. Nyt minun täytyy yrittää löytää elämänilo jostain vaikka väkisin ja hyvälä säkälä se muuttuu iloksi oikeasti.

Mie olen pitäny esim. hävettävän huonosti yhteyttä ystäviini ja kavereihin! Ja kummilapsiin! Oikeasti molen ollu tosi huono ystävä ja kummitäti!!! Ahistaa! Hiivatti soikoon. En yhtään ihmettele jos kummilasteni vanhemmat ei välttis halua kuulla minusta mitään...puhuttamakaan ystävistäni.

Tietysti mie toivon, että ystäväni ymmärtävät minua, mutta enhän mie tietenkään voi olettaa, että het iänpäivät oottaa minua jossain. Ja kyllä mie tiän, että heitä joita voi oikeasti kutsua ystäviksi on olemassa ja het on sielä. =) Nyt minun vain täytyy alkaa kans panostaan. Ko muuten mie ajaudun ihan jonnekki hukkaan ja sieltä pois pääsy on niin pirun työlästä ja vaikeaa ja ehkä jopa ylitsepääsemätöntä.

Ehkä mie kuitenki alotan silleen kevyesti, en ryntää suinpäin sotaan, heh. Pikku hiljaa ja kosketellan kohti kevättä.

Postia

2010-01-18T16:48:00.003+02:00

Tuli postia sairaalasta...mie jo säikähin, että ilmoittavat, että olette tippuneet pois jonosta kun ette ole tulleet näihin suunnitelluihin hoitoihin. Kattokaas ko kerkisin aatella, että sitä minun soittoa ei ole rekisteröity ja pantu kirjoihin ja kansiin.
Mutta ei kuiteskaan. Net kyselit kuukautistietoja, jotta voivat alkaa suunnitteleen hoitoja keväälle 2010. Huh huh. Mie en käsitä miksi minua nyt näin jännittää/ahistaa/ärsyttää/ihastuttaa....just nämät tulevat systeemit. =/

Sieltä se tulla lähenee se meänki kohtalo taas.

Myssy

2010-01-11T22:27:00.002+02:00

Mie sain saunalakin/myssyn/mössykän, hih! Son punanen ja aika ihana ja hassu. Mutta heti varsin unohin laittaa sen päähän ko kävin nyt illalla saunassa...Noh ens kerralla sitte.

Ihania vapaapäiviä ollu tässä! Välistä meinaa tulla huono omatunto ko on lomala ja tietää, että töissä on haipakkaa. Mutta sitte net ajatukset nurkkaan ja mielellään seinän kautta tainnoksiin ja lomafiiliksiä kehiin!

Mie lupasin hemmottelua...sain varattua hierontaan ajan keskiviikole, siihen sisältyy kuivakuppaustaki! Ja huomena soittelen sitte kampaaja- ja kosmetologiaikoja...jos niitä vain saa näin lyhkäsellä varotusajala. Mutta aina voi yrittää. Suunnitelmat nimittäin selkis vasta nyt illanpääle.

Kuntoilut on alotettu "joululoman" jälkeen ja pikkasen olen jumissa! Huomaa ettei ole tullu tehtyä mitään näillä lihaksilla...Uutta nousua kohti siis! =) Ihanaa oman kehon herättelyä ja ko ei tartte tuskailla töissä ko ei taivu, heh.

Parasta tässä päivässä oli ehkä kuiteski se, ko sain vietyä matot pesulaan! En mie mitään ole imuroinu, ei ei, villakoirat vaanii sukkia nurkissa, mutta matot ainaki tulee puhtaaksi! =D

Mutta ehottomasti ens kerrala saunaan myssy päähän ja ajatukset hautomoon oikein kunnolla..

Loma

2010-01-07T23:42:00.002+02:00

On viimein täällä! =)
Suunnitelmissa on kaikkea ihanaa hemmottelua ja olemista. Mulle kaikkea ja paljon, hih!
Mie niin tarvin tätä nyt!

YstäväIlta

2010-01-05T23:53:00.003+02:00

Vitsit mikä ilta takana! Aivan tosi hauska ja mukava. Oli kyllä lapsia, mutta myös aikuisia ja aikuiset teki aikuisten juttuja ja lapset lasten juttuja ja sitte välistä vähän kävi ihanuustyyppi sylkyssä laulamassa ja syömässä herkkuja! =)
Anto älyttömästi iloa ja lämpömieltä minun sydämeen!

Nyt molen väsynyt ja onnellinen!

Ja huomenna on loppiainen ja vapista! Jess!

2010

2010-01-01T10:02:00.004+02:00

Kuinkhaan monen blogin otsikkona on tänään tuo vuosiluku?! =D

Vuosi vaihtui ilman sen kummempia hössötyksiä. Mie nukahin klo 00.01 ko saunalyhty, sen jälkeen ko sanoin miehelle hyvää uutta vuotta kulta. Ja heräsin klo 02.30 ottamaan piikkimaton pois sölän alta. Ja jatkoin makeasti unia siihen saakka ko miehen herätyskello herätti. Nyt kulta on lähteny töihin ja tullee vasta 12 tunnin päästä...höh..ihan tylsää. Mutta huomena sillä on lyhkäsempi päivä. =)

Mulla oottaa tuossa hyllynreunala vino pino Potter-leffoja ja Sinkkuelämää Boksiki tuola huhuilee...hmm..saankohan mie päivän kulumaan, hih!

Tänään on muuten kp2. Oli sitkaat alkamaan nämät menkat, mutta hyvin pelittävät nyt.

Mie en tehny uuen vuen lupauksia, ko ei net koskaan onnistu. Laihikset alkaa aina maanantaina ja siivousinnostus tulee ennen menkkoja ja menkat kyllä tulee...
Mie toivon tietysti, että meän tämän vuotiset hoidot onnistus, mutta se häätyy kattoa sitte ko niitten aika on. Sen molen huomannu näitten vuosien aikana, että lapsiasiaa ei kannata luvata, siinä saa vaan siipeensä...tai ainaki mulle on käyny niin.

Tietty on vähän haikea olo, ko miettii mennyttä vuotta ja kaikkea sitä mitä ei saanu ja vähän kauhistuttaa tuleva vuosi ja se mitä ei ehkä saa. Mutta sitte mie mietin kaikkea sitä mitä mie sain viime vuonna! Uusia ystäviä, hienoja kokemuksia, ihania muistoja ja kasvattavia ajatuksia ja tiedän, että tänä vuona tullee käymään samoin. Vaikken ehkä saa uusia ystäviä, niin nuita kaikkia muita kyllä. =)

Kaunista alkanutta Uutta Vuotta Kaikille.

Lumi

2009-12-29T14:27:00.003+02:00

Nyt on tullu pari päivää puhdasta valkoista lunta. Se peittää kaiken likaisen ja ikävän utuiseen puuterivaippaan. Kulmat pehmenevät ja maa valostuu.
Uudet joululahjakengät paarustavat läpi hiutaleiden ja tunnen kenkien muotoutuvan jalkaani ja etsivän sitä oikeaa paikkaa mihin asettua. Se tunne ko kengät hiertää ja tieto siitä, että kohta net on passelit, lämmittää. Kyllä tämä elämä jatkuu.
Aina tulee uutta lunta, joka peittää unohduksiin ikävän...ja kun tulee sulamisen hetki, aika on tehnyt tehtävänsä ja asia ei enää paina niin paljon.

LumiValkeita Viimeisiä Tämän Vuoden Päiviä!

Eilen

2009-12-25T13:04:00.002+02:00

Kaikki alkoi ihan hyvin. Joulumieli valtasi minut. Pikkasen itkasin tunneryöpyssä aamupäivällä ja sitten olin tunteellinen ko näin jo edesmenneestä mummostani uutta videonpätkää.
Haudoilla käytiin, jouluteet ja serkun nimpparikakut syötiin, joulusauna oli ihanan tunnelmallinen, jouluruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, joulupukki oli vanha tuttu ja mie olin ollu aika hurjan kilttinä, hih. Kaikilla oli hyvä mieli.

Sitten se taas iski ja yllätti puun takaa...vauvauutinen...ja minun joulu on pilassa.

Miksi nämät juhlapyhät aina pettää minut? Mie olin henkisesti valmistautunu nyt tähän jouluun ja siihen, että meitä ei ole ko kaksi ja sitte liuta muita sukulaisia. Aattelin, että nyt saama olla joulun rauhassa vauvajutuilta, ihanaa! Mutta ei! Tuli kyllä niin päin pläsiä ja semmosilta ihmisiltä keltä ei tosiaan sitä ootettu ja joka tullee oleen yllätys kaikile. Onneksi tämä uutinen ei tullu sielä mummolan lämmössä, vaan sitte ko kävästiin kotimatkalla miehen setän tykönä...Molin ihan sanaton. Oltiin sitte ehkä vielä 10minuuttia siinä ja lähettiin kotia. Teki tiukkaa, että en samantien ko uutisen kuulin niin lähteny ovesta ulos ja huutanu pakkasyöhön!

Viime jouluna meän toinen icsi epäonnistu ja uutena vuona saima kuulla vauvauutisen ja heti tammikuun alussa syntyi sukuun uusi tyttö. Siinä oli erinäisiä mutkia matkassa ja jätin omat tunteet ihan taka-alalle ja keskityin ystävän tukemiseen. Ja sitte pas epäonnistu kesäkuussa. Ja nyt tämä!

Mulla ei pahemmin ole nyt joulufiiliksiä. Vittu.

Joulu

2009-12-24T07:50:00.004+02:00

Meilä tuoksuu kinkku, lahjapaketteja on nurkissa ja punainen joululiina komistaa ruokapöytää. Toivottavasti kukkakaupasta löytyisi vielä joulukukka, niin kaikki olis valmista. =)

Kohta lähden vanhempieni luokse koristelemaan kuusen ja sitte häätyy kattoa Lumiukko. Mies pääsee töistä puol2 ja heti kohta lähetään sitte mummolaan joulusaunaan, syömään ja aukaseen paketit. Ihan hyvä joulu tästä tulee, vaikka olenki panikoinu...joulumieli valtaa kummasti aina minut, hih. Haudoilla täytyy tietysti käydä viemässä kynttilät...ajattelin myös sytyttää kynttilän meän helmille.

Toivottavasti met ja tet saama nauttia tästä juhlasta kaikesta huolimatta.

Hyvää ja Kaunista Joulua Kaikille! ♥

Hiivatti

2009-12-22T21:56:00.003+02:00

Täällä ollaan taas niin herkällä päällä että...Voihan ärsytys!
Miehelle ei näköjään kestä taas sanoa yhtään mitään poikkipuolista niin heti on iwaop tyhifhhf fiufugbjm...Ja seki asia mistä sanoin on ihan tosi juttu. Se jättää aina telkkarin pääle ko heittää kattomasta, vaikka näkkee, että molen koneella ja en ole sitä töllöä kattomassa. Ja sittekko nyt sanoin, että mie olen koneella, enkä kato telkkaria, niin tulipa kitkerä vastaus ja kantapäät tömisten tultiin telkkari sammuttaan. Huoh! Ressiä ressiä ilmassa...

Mie olen ollu taas vaihteeksi tosi väsyny ja tuommonen ei kyllä auta asiaa. Pikkasen helpotti oloa, ko sain eilen itkastua miehelle ja sanottua, että väsyttää ja ei halua tämmöstä. Kovasti yritin sanoa, että yritän piristyä ja kirkasvalolamppua vielä enemmän käyttää yms. Toinen oli niin ihana ja hali ja rutisti. Sitte sano, että hän lähtee nyt käymään hiihtämässä ja sitte ko tullee käydään yhdessä saunassa ja laitetaan nukkumaan. Siis silleen tosi lempeästi sano. =) Ja nyt oliki yht´äkkiä taas ihan kakkaa koko elämä, plääh. Ja tämä ilta on menny tosi hyvin, niin lepposasti tuossa maino, että häätyy laittaa nukkuun. Hohhoijaa.
Välistä mie mietin kumpi meistä on mies ja kumpi nainen! (ja tähän semmonen silmiä pyörittelevä hymiö)

Kyllähän mieski on väsyny ja hän käy nyt lapsettomuuskriisiä läpi omassa tahdissaan. Olen sanonu, että olen tukena ja mulle saa kertoa ja mielellään olen kartalla siitä missä mennään. Eipä sole pahemmin porissu...Mutta se sallittakoon. Hällä on oikeus käsitellä tunteitaan omalla tavallaan. Hiihto näin talvella henkireikä.
Kyllä tämä tästä, menen sen viereen nukkumaan, mutta annan tilaa, enkä lynkää liikaa. Ko sitä harmittaa niin ei saa tuppautua kovasti, häätyy antaa rauhottua.

Huomenna olis vielä töitä ja sitte joulunpyhät vapaata, väliviikola kans töitä jne..saa nähä saanko piettyä lomia missään vaiheessa...määräaikainen työntekijä on määräaikainen ja vakinaiset vähän jyrää näissä lomahommissa.

Nyt mie alan kans laittaan nukkuun. Joulutoivotukset taidan käydä huomenna tänne skriivaamassa.

Blogi

2009-12-17T22:20:00.002+02:00

Lisäsin muutaman blogin omaan listaani. Löysin net ko aloin googlaileen pitkästä aikaa.
Ja tein huomion, että tämän illan aikana yli 200 kertaa oli käyty HopeiseenSimpukkaan kurkkaamassa O.O Vau!
Kommentteja otetaan vastaan! =)

Nyt nukkuun ja kohti perjantaista työpäivää ja tulevaa vapaa viikonloppua, pitkästä aikaa yhteinen vapis viikonloppu miehen kans.

Pakkanen

2009-12-17T17:36:00.002+02:00

Mieletön viikko ollu pakkasten suhteen! Siinä -30 on pyöriny koko ajan. Töissä ei pahemmin ole nenua ulos pistetty. Joulumieli on vallannu kaikki ja joulujuhlat saatiin eilen vietettyä, hih. Oli villiä melskettä, helinää helskettä!
Täällä kotona olen pikku hiljaa järjestelly huushollia jouluun. Hylly kerrallaan joulutavaroita esille ja silleen. Nyt soi eka kerran joululevy...Aika mukavaa, vaikka myös haikeaa. Jälleen kerran joulu ja meitä ei ole ko kaksi...Näin on ollu jo monta vuotta, vaikka toiveet ollu toiset...

Uusia vauvojaki on kaveripiiriin syntyny, mutta myös yksi menetetty. =( Tosi surullinen tapaus. Met olema facebookin avulla keränny meitä koulukavereita yhteiseen muistamiseen. Ollut jotenki erittäin koskettavaa tämä pienen tarina.

Mie olen yrittäny ajatella positiivisesti, en ole turhia ressannu, pyrkiny olemaan rauhallinen ja antamaan ittelle aikaa ja valoa. Hakenu syliä ja lämpöä mieheltä ja saanukki. ♥ Tietty välistä ahistaa ja ärsyttää, mutta kovasti olen tsempannu ja kirkasvalolamppu on auttanu. Vitamiineja häätyy muuten tilata lissää! Just hoksasin!

Ulkona on tosi kaunista! Puut paksussa kuurassa ja aamulla oli ihana tähtitaivas. =) Hoksasin sen tosi hyvin ko katuvalot ei palanu. Lumi narskuu kenkien alla ja hengitys höyrystyy ja lasit on ihan huurussa ko häätyy hengittää kaulaliinan läpi, heh.
Aikasta joulusta, nyt olen toiveissa, että kaikki valkeus ei puista katoa ko alkaa lauhtuun. Muuten lauhtuminen ei haittaa.
Mieski on jo ihan tuskissaan ko ei pääse hiihtään, ko on tulipalo pakkanen ja ko häätys sitte kunnolla lauhtua, että latu ei olis ilmaa kovin paljon kylmempi. Se luisto ja pito...heh...

Mie olen ollu niin väsyny ja vähän lunssanen, että olen unohtanu kaikki liikkumisen tältä kuulta ja ei ole yhtään huono omatunto. Uudella innolla ja voimilla ens vuona. Meilä alkaa jopa zumba kansalaisopistolla! Aattelin alkaa siihen, sais tansata ja kuntoilla yhtä aikaa! =)

Mutta ei kannata tieten vielä liiaksi miettiä ens vuotta...ko sais tämän vuoden viimiset viikot kunnialla pakettiin niin hyvä.

Nyt soi Tonttuparaati! =D Mie olen aina tykänny siitä! Son niin vauhikas, reipas ja ilonen! =)

PakkasLumiAjatuksia

Kortti

2009-12-11T16:50:00.003+02:00

Nyt tuli eka joulukortti...Tunnistin käsialan ja vähän jo hermostuin...Mutta onneksi sieltä ei paljastunutkaan lapsitonttutyyppi, vaan ihana itsetehty joulukortti! Meän iki-ihana kummityttö oli tehny sen, hih! Tosi hieno kuusi ja siinä koristeita ja ihan selvästi takana oli M-kirjain, mikä löytyy tytön nimestä, niin ja ihan itte oli kortti leikattu. =) Ihana! ♥

Tänään jouluntunnelmaa hakemaan...on kylillä tapahtuma. Ja jos viikonloppuna vähän siivoais.

Väsymys

2009-12-05T16:22:00.004+02:00

Mie olen tosi väsynyt tähän oloon! Masentaa ja ahistaa, jaksan just ja just hoitaa työhommat, mutta kotiolot on ihan retuperällä! Mie en jaksa!
Mie haluan aurinkoa ja valoa ja lämpöä!!!!Onneksi nyt on tullu lunta ja on pakkasta, sitä paska vesisaetta ja helevetin loskaa en olis jaksanu ennää vähhääkkään!!!!!!!!!
Välistä tullee nuita ihania satuhetkiä ja huomaan nauttivana hämystä ja pimeästä, mutta nyt on taas vaihteeksi toinen mieli..
Syynä ehkä just alkaneet menkat, nuha ja kaikinpuolinen särky kropassa....

Eilistä iltaa piristiä leffamaraton! Kaikinpuolin laadukasta hollywood-viihdettä: Transformers 1 ja 2! Mie jopa nauroin ääneen ja huomasin laittavani kädet niskan taakse ja nauttivani leffoista! Makea!

Joulukuu on alkanu ja joululahjat pyörii mielessä..välistä tunnuttaa, että en osta yhtään lahjaa ja sitte taas haluttas laittaa lahjat kaikile. Tyypillistä minua.
Tällä hetkelä ahistaa ajatus sukujoulusta, aika paljon. Sitte kuitenki haluttaa olla ihmisten seurassa ja nauttia siitä tunnelmasta.

Molen taas niitä jakomielitautinen ko vain voi olla!
Noh eiköhän tämä tästä.
Nyt häätys lähteä viemään leffat ärrälle ja pizza olis hyvvää...

SadunTaikaa

2009-11-22T14:45:00.004+02:00

Tämä on jännää aikaa tämä marras-joulukuu. Ei näy aurinkoa, saattaa nykyään sataa jopa vettä, on pimeää. Ja silti välistä tosi kaunista. Nyt on semmonen 10astetta pakkasta ja sumu. Aika taijanomaista ja satumaista. Sellainen olo, että kohta tuolta usvasta ilmestyy keiju turkissa valkean hevosen selässä. =)
Mie poltin eilen kynttilöitä. Oli mukavaa. Molen saanu hommattua jo pari joululahjaaki, hih. Mutta muuten en ole joulua vielä valmistellu. En ole mikään kauhea joulufiilistelijä, vaikka se tärkeä juhla onki. Mulle joulu on siinä muutamassa päivässä ja silloin onki asioitten mentävä hyvin, heh!

Mulla on aika hyvä mieli. Ja se on ihana huomata! =)
Mie toivon kovasti blogin lukijoile ja vertaistukihenkilöile voimia ja valoisia ajatuksia. Marraskuun pimeydestä voi ehkä löytää pienen sadun.

Tehty

2009-11-19T21:48:00.003+02:00

Nyt se on tehty! Ilmotettu sinne sairaalalle, että met haluamma lykätä hoitoja ja meät on nyt sitte laitettu takasi jonoon. Jaiks! Tuntuu oikeastaan aika hurjalta, että tehimä tämmösen tempun...Mutta silti hyvältä.
Aikasintaan toukokuussa sitte tehdään jotain.
Mieski sano, että tuohan oiski hyvä aika. =)

Nyt voi keskittyä täysillä töihin, harrastuksiin, ystäviin, meihin ♥. Musiikkiin, laulamiseen ja näyttelemiseen!

Oikeasti minua pelotti myös tämä kohuttu sikalunssa...mietin, että apua jos saan tartunnan just hoitojen aikana tai jotain...olis ihan kauheata jos kaikki olis menny mönkään sen takia.

Ihanaa ko huomena on perjantai! Harrastusten täyteinen viikonloppu eessä! =) Kullalla koko viikonloppu töitä..plääh...Mutta silti son kuitenki kotona eikä jossain hirvimettällä tai jotain.

Nyt kuuntelen youtubesta musaa! Eikä mitään balladeja! ;)

Keveys

2009-11-15T23:18:00.003+02:00

Mie olen keventyny ainaki tuhat kiloa, tuhat mustaa, harmaata, suttuista kiloa. Miksi? Päätöksen vuoksi!

Molen ollu tällä viikolla pirteämpi ko aikoihin. Tuntuu toisaalta tosi ristiriitaselta, että voi olla näin huojentunu tämmösestä asiasta. Met kuitenki haluamma lapsen! Nyt ei vissiin sitte oikeasti ole sen aika...

Mie olen siivoillu ja järjestelly hyllyjä ja paikkoja, suunnitellu uutta kirjahyllyä ja sisustusta tässä huushollissa. Oma talo on haaveissa, mutta nyt met elämä tässä ja häätyy yrittää pärjätä ja olla sen mukaan.

Minun häätyy saaha aikaseksi soittaa sinne lääkäriin ja kertoa tästä meän päätöksestä...se jännittää. Mitenköhän se uutinen otetaan vastaan ja kuinkakohan kauas net hoidot sitte menee?! Noh ei auta, päätös on tehty ja sen kans eletään ja tällä hetkellä tosi paljon paremmalla mielellä!

Enhän mole teän mielestä kauhea?

Päätöksiä

2009-11-08T16:33:00.003+02:00

Met taisima just tehä semmoisen päätöksen, että met lykkäämä meän seuraavia hoitoja jonku verran.
Meillä on elämässä nyt muuta haasteellista ja haluamma olla kunnolla valmistautuneita sitten kun hoidot on.
Tuntuu aika hyvältä. Viisaalta.
Meidän täytyy nyt hoitaa itseämme ja toisiamme.

Väriä

2009-11-07T14:42:00.003+02:00

Mie hommasin väriä elämääni, hih.
Kävin ostamassa pinkkiä väriainetta ja nyt on konheessa pyörimässä erinäisiä artikkeleita. Saa nähä mitä niistä tullee, muuta ko sanomista. =D

Tänään on kuntonyrkkeily! Jes! Pääsee mättään elämää taas vaihteeksi turpaan! Tulee tarpeeseen! Kävi kutsu illaksi mummolaan saunomaan...mutta en ole oikein sosiaalistuulella, joten en taija lähteä. Ei jaksa ressata. Vaikka ei sielä silleen tarttekkaan, mutta kuiteski...
Huomena pääsee laulamaan ja reenaamaan ja maanantaina on fysiobalance.

Eilen vietin leffaillan ihan yksin. Tarjolla oli romanttista hömppää, sipsiä ja suklaata...mutta se meniki niin, että katoin sen leffan nyt aamula ja eilen katoin tallentamani Katastrofin ainekset. Sai kyllä taas paljon ajattelemisen aihetta! Seki sai ostamaan tuon väriaineen ko ei haluta ostaa aina uutta, vaan haluttas osata uudistaa ja silleen.

Nyt vaihtaan vaatteita ja hikoileen. Mutta häätyy ottaa iisisti ja kuulostella mitä selkä sannoo. Voi tykätä vähän huonoa hyppimisestä. Omaan tahtiin ja omaa kroppaa kuunnellen ja toivottavasti nauttien.

*LumiValkoisiaAjatuksia*

Marraskuu

2009-11-02T22:05:00.003+02:00

Ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun, kaipuu...
tuohon asti hyvä, siitä eteenpäin biisi ei oikein passaa, hih.

Marraskuun toka päivä ja kerinny tapahtua jo vaikka mitä!
- iloisia näkemisiä
- hyviä keskusteluja
- kummilapselta haleja ja sumppeja
- kävelyretkiä
- suklaata
- teetä
- viiniä
- rikkoutunu lihamylly
- selkäkipuja
- selkäkivut parempaan päin
- ärsytystä
- naurua
- huomioita
- tekemistä
- hirvenlihaa
- lämpöä
- itkua
- kirkasvalolamppua
- tuulta
- vesisadetta
- sumua
- aurinkoa
- "balettia"
- tuolijumppaa
- leikkivarjoilua
- laskujen maksua
- musiikin kuuntelua

Aika hyvä saldo kahele päiväle! Eller hur? =)
Nyt nukkuun ja kohti seuraavaa päivää.

Parempi

2009-10-29T14:31:00.002+02:00

Pikkaisen parempana selkä ja mieli täällä!
Särkylääkkeitä otan kuurina nyt ainaski viikon, niin tulehdukset selästä saa kyytiä. Liikun "tavallisesti" mutta vältän suuria ponnistuksia. Aamusin selkä ollu parempi ko on saanu levätä, illalla ko on touhunnu päivän särkee sitte enempi ja tekkee olon kärtyksi.
Mutta muuten mieli vähän virkeämpi. Tänään paistaa oikeasti aurinko, vaikka onki jo laskusuunnassa...Ulkona kaunista valkeaa ja pakkasta, puissa lunta, nättiä! Kyllä se vissiin on oikeasti talvi.

Lähen viikonlopuksi ystävän luokse kylään ja katsomaan kummilasta. =) Häätyy vain ottaa rauhallisesti tämän selän kans, mutta muuten tosi mukavaa lähteä kylästeleen pitkästä aikaa.

Nyt pakkaileen ja järjestään huushollia, että on mukava sitte sunnuntaina tulla takasi kotia. Elikkäs minun viikonloppu alkaa jo tänään, hih. Joku hyvä puoli saikusta....

Selkä

2009-10-27T21:40:00.002+02:00

Selkä on kauhean tärkeä ihmiselle, tiesittäkö sitä?! Ko sen loukkaa niin hoksaa!
Elikkäs semmonenki ärsytys nyt tähän kaikkeen muuhun lisäksi!!! Saikkua, lepoa ja voimien keruuta. En anna periksi, en!

Missä hiivatissa se minun positiivisuus luuraa?! Mie en oikein ennää jaksa tämmöstä paskaa...Häätyy yrittää miettiä, että kaikella on tarkotuksensa, vaikka en kyllä aina oikein sitä tajua. Ei auta itku markkinoilla, elämä on laiffii, tai jotain semmosta...

Teetä

2009-10-20T22:00:00.003+03:00

Teetä ja sympatiaa + suklaakeksejä....

Viikonloppu meni nopeasti, ihan liian nopeasti. Mie tarttisin 3 päivän viikonlopun, solis hyvä. Mukavaa oli, mutta turhan hopusti meni.
Kävin miehen mummolassa pitkästä aikaa, sai porista "isoanopin" kanssa =) sain hirvenlihaa matkaan ja taleerasin niitten kans sitte myöhään yöhön..ko tuli alkuilta kuunneltua ystävien kans Tradiota ja sieltä Peltoniemen Hintriikkaa 3 tuntia.
Sunnuntaina kävin sitte omassa mummolassa, sielä oli kotikutsut, oli ihan kivaa...olin vain jotenki tosi ressaantunu ja vaimoitten puhheet ärsytti välistä ja sielä oli juttua vauvoista ja semmosista. Hienosti onnistuin kuitenki vältteleen! Ilta meni sitte kullan kanssa ollessa.
Met emmä ole saanu kauheasti juteltua, ollaan vähän jumissa. Mutta ko mie mietin, niin tälleen on ollu joka hoitokerta...tarvitaan sulatteluaikaa ja sitte voi puhua. Luottomieli on meihin!

Tämä alkuviikko on ollu rauhallisempi töitten osalta! Tänk gaad! Mie tarttisin niin lomaa! Mutta ei ole tiedossa...joitaki poissaolopäiviä tullee harrastusten takia ja net häätyy ottaa vähän niinkö loman kannalta, heh. Vaikka rankkoja päiviä tulevat olemaan ko liittyy reissaamista.

Huomiseksi olen sopinu kävelyhetken ystävän kanssa. =)
Niin ja tilasin pari kansanlaululevyä...
Mies hirvimettällä ja vasikka oli ammuttu, saa nähä onko lihoista osa tulossa meile?! On ainaski luomulihaa!
Kirkasvalolamppu syttyy joka aamu valaisemaan.
Yöllä oli satanu uutta lunta.
Mulla on hieno miniorkidea.
Sain päivällä kivan puhelinsoiton ja valssitaidot pääsevät ennen vuodenloppua testiin. (ei häävalssihommia!)
Meilä on uusia valokuvatauluja seinillä kivoilla tauluhyllyillä.
Facesta luin hyviä kuulumisia ja tein hauskan kyselyn.
Nyt soi Tradiossa Antti Paalasen 3-rivinen haitari.
Ja päivän numero on näköjään 3! =D

Väsynyt

2009-10-16T20:55:00.002+03:00

Molen väsynyt. Tosi rankka viikko takana. Työt painaa, harrastukset vie ja kirje...
Ajatukset pyöriny tuon kirjeen ympärillä ja sen tuomien tunteiden parissa.

Soitin miehelle kirjeestä, hän on hirvimetsällä ja tullee vasta sunnuntaina tai jotain kotia. Hän oli iloinen, että näinki nopeaa päästään taas tositoimiin...kerroin kyllä eilen sitte ko taas soiteltiin omista tuntemuksista. Ymmärsi kyllä ja kuulosti huolestuneelta ko olen ollu muutenki vähän maassa ja syyskaamosmasennuksen kourissa. Toivoo tietty, että en aivan mene rikki ja jaksasin hänen kanssaan nämät hoidot. Ja jaksanhan mie. Ei ole semmonen olo, että aikataulua häätys lykätä, siihen häätyy vain suhtautua ja sopeutua. Mie pelkään, että jos alama lykkäämään aikaa se saattaa mennä vaikka kuinka kauas, meistä riippumattomista syistä ja toisaalta omista peloista johtuen...Met kuitenki haluama käyttää nämät mahollisuuet!

Tässä häätyy yrittää mennä päivä kerrallaan eteenpäin. Kirkasvalolampun kanssa, piikkimattoillen, laulaen, Tradiota kuunnellen. Itku onneksi auttaa ja nauruaki aina välistä löytyy.

Kirje

2009-10-14T17:57:00.001+03:00

Tänään kolahti...Tuli kirje sairaalasta! Mie järkytyin, panikoiduin, ahistuin, ihastuin, innostuin..koin kaiken!
Tammi-helmikuussa olis sitte hoidot! Apua! Mie luulin, että se mennee huhti-toukokuule ja nyt sonki nuin äkkiä!
Molen itkeny ilosta ja surusta ja shokista! Mie en ollu varautunu tähän vielä ja silti olen.
Nyt lyö pää tyhjää. Mie en oikein tiä miten suhtautua tähän...

Pimeä

2009-10-04T21:02:00.004+03:00

Pimeää vastaan tilasin kirkasvalolampun, haluan valoa elämään! Jos tuommonen lamppu vaikka auttas tähän kaamosmasennukseen, joka on iskeny kyllä tosisti nyt.

Ko mieli on maassa pimeyden takia, on kaikki synkkää ja ikävää ja ärsyttävää! Tuntuu, että ei löydä niitä hyviä asioita vaikka kuinka kaivas ja ettis!!! Ja se ärsyttää minua suunnattomasti, koska mie en suostu siihen, että minun elämässä on vain negatiivisia asioita.

Nyt on ollu lapsettomuusasiassa jotenki seesteistä...noh nyt ko synkistellee, niin alkaa lapsiasiaki painaa ja mietityttää. Ja vaikka lapsettomuus on koko ajan minun elämässä, niin en mie jaksa sitä koko ajan pyöritellä päässä ja pohtia, mie halvan oppia elämään sen asian kans ja kohata siihen liittyvät tilanteet ko on niitten aika. Ja sitä paitti molen niin paljon pyöritelly tätä asiaa, että ei oikein ennää jaksas. Varsinki ko on muutaki mietittävää, esim. tästä pimeästä selviäminen!

Mutta hei nyt on jo lokakuu! Ja mulla on ens viikola synttärit, jaiks...hih...

Ystävä

2009-09-29T17:16:00.002+03:00

Tänään oli pakko laittaa ystävälle aamulla tekstaria ko en olis muuten päässy sängystä ylös.
Mulla ei ollu yhtään vetoa ja puhtia, olisin voinu jäähä koko päiväksi sänkyyn makaan.
Päivä meni sitte ihan ok ja kivastikki, mutta nyt ko olen kotona niin ahistaa ja synkkyys meinaa iskeä.
Mulla on semmonen olo, että tästä viikosta tullee rankka! =(
Miksi, en tiä..

Postissa olis yks paketti...häätyy lähteä polkaseen sielä mutka, sais samalla vähän liikuntaa ja ulkoilua.
Pakko yrittää jaksaa.

Musiikki

2009-09-27T10:49:00.003+03:00

Minun henkireikä!
Musiikkiin mie voin paeta, siitä mie saan tukea, mie voin raivota sen kans, iloita ja surra, siis ihan kaikkea! Joillekki parasta on liikunta, maalaaminen jne..mulle se on musiikki.

Mie laulan, osaan laulaa ja aika hyvinki, sitte mie tykkään tanssia, mitään soitinta en osaa soittaa niin hyvin, että sen tässä mainittisin.
Laulamisessa on se "huono puoli", että jos molen tosi surullinen niin siitä ei tule mitään. Se mennee itkuksi..silloin on parempi kuunnella musiikkia ja vaikka tanssia sen mukana. Raivoamiseen vain kunnon hevit täysile ja huutoa ja pomppimista! Iloisena on ihana laulaa ja antaa tulla sydämensä kyllyydestä sitä tunnetta itsestä!

Mutta parasta musiikkia on joskus hiljaisuus. Se tunne ko ei kuule mitään ja silti kuulee kaiken. Se voi olla joskus liian ahistavaa, mutta joskus mie pakotan itteni siihen..siedätän itteäni kestämään kaikkea ikävää, koska kaikki ei tosiaankaan ole aina mukavaa ja iloista. Mutta silloin kun on hyvä olla ja kuuntelee hiljaisuutta saa vielä enemmän voimaa ja hyvää mieltä.

Tänään ei ole hiljaisuuden aika...vaan biisejä kehiin ja tunteiden purkua laulaen, huutaen ja hyppien.

Toivottavasti Sieki löydät tälle päivälle keinon tuntea!

Tuulee

2009-09-26T09:05:00.002+03:00

"Kaduilla tuulee, asfaltti kiiltää.
Sinua yksin odotan, muiden jo tiedän nukkuvan
Kaduilla tuulee, sydäntä viiltää.
Sinulta paljon halusin, tänääkö kaiken menetin?
Kaduilla tuulee.

Tunteet vain haaveita on.
Ne kulkee kuin tuiskut ja tuulet.
Ja rakkain on tuntematon.
Oman kaipuusi kuulet, sen seuraan vain jäät,
kun kaiken muun menneen näät.

Kaduilla tuulee, asfaltti kiiltää.
Sinua yksin odotan, tiedän sen turhaa olevan.
Kaduilla tuulee, sydäntä viiltää.
Odotin paljon enemmän, halusin onnen kestävän.
Kaduilla tuulee.

Käynyt on ennenkin näin.
Ja luottaa mä siltikin jaksoin.
Ja jälleen mä kyynelilläin joka tunnista maksoin
ja paljon myös sain.
Mä liikaa kai tahdoin vain.

Tunteet vain haaveita on.
Ne kulkee kuin tuiskut ja tuulet.
Ja rakkain on tuntematon.
Oman kaipuusi kuulet, sen seuraan vain jäät,
kun kaiken muun menneen näät."

Alakulo

2009-09-19T10:10:00.004+03:00

Alakulo on ollu seuranani koko viikon. Olen itkeskelly elämää ja eloa melkein joka päivä. Mie uskon itkuun ja sen parantavaan voimaan, siihen tyhjentymiseen. Mutta sitä ei saa päästää liian pitkälle, koska sieltä tyhjästä on kauhean vaikea lähteä kokoamaan itteänsä. Toisaalta myös se, että tyhjää ittensä on hyväksi, mutta mulle liiallisen itkun tuoma tyhjyys on tosi haasteellista.

Kiitos kovasti teille jokka minua virtuaalisesti halasitta ja annoitta pienen ajatuksen!

Mie yritän nyt tämän pimenevän syksyn keskellä löytää ittestäni ja elämästäni taas net voimavarat mitä on. Selvittelen keskeneräisiä asioita ja kokkeilen saattaa kaiken taas raiteilleen. Mutta tämä synkkyys oli taas hyvä muistutus omasta heikkoudesta ja siitä miten hienonhieno se raja on...
Haikaranpelättämellä oli SWOT-analyysi blogissaan ja mietin tosisti jos semmosen tekis, vois antaa vähän perspektiiviä.

Mie suren tätä eloa varmaan tässä vähän aikaa, mutta en anna periksi. Mie en halua vaipua ihan kokonaan jonnekki..

Täälä netissä pyörimistä yritän nyt vähentää, siis kokonaisuudessaan. Tässä koneela tullee oltua ihan liian paljon ja sitte aika kuluu ja hupsheijakkaa häätyy laittaa jo nukkuun. Ja taas ei saanu mittään aikaseksi. Tämä niin turruttaa ja mie luulen, että seki kyllä edesauttaa ahistusta. Blogia en aio tietenkään unohtaa tai muita bloggaajia! Yritän priorisoida!

Tänään lähen kuntonyrkkeilyyn mättään elämää turpaan! Hiivatti mulle ei taas ryppyillä, molen vahva ja meinaan selvitä!

Miksi

2009-09-15T21:38:00.002+03:00

Nyt on taas sellainen aika, että kaikki on ei kiva. Ei menkat, vaan muuten vaan semmonen aika.
Tuntuu, että meän talo- ja kotiasiat ei etene ja onnistu, harrastushommatki jotenki tökkii vaikka net kivoja onki, mieski ärsyttää ja työt, samoin ystävät on jotenki kaukana.
Itku olo.

Kipeä en silleen ole, nuha meni jotenki viikonlopun aikana ohi *kop kop* mutta vähän heikko happi kuitenki.

Mie mietin kaikkea sitä mitä lapsettomuus on pilannu! Se on tuonu niin paljon itkua ja surua minun ja läheisten elämään. Ja nyt on semmonen olo, että en mie jaksa!
Miksei meilä vois olla jo pikkusta, itkuöitä, mahavaivoja, puklurättejä, kolmipyöräsiä, univelkaa, ultrakuvia, poskennukkaa ja pikkusta sukkaa? Miksei!!!!!!

Nyt vain itkettää...

Tämä on paska maailma, ihan vitun paska!!!!!!!!!!!Ihan perseestä! Ja mie alan kadota, mie en löyä ulos...

Nuha

2009-09-13T16:51:00.001+03:00

Ärsyttää! Mie en halua olla kipeä!
Nenä ihan tukossa.

Kuulas

2009-09-08T22:35:00.003+03:00

Tänään oli aamusta saakka semmoinen märkä ja "tunkkanen" keli, ajattelin tietty, että semmosena pysyyki...mutta vielä mitä! Palaverista tullessani oli ilma kirkastunu ja oli jotenki kuulasta. =) Kuu vaaleansinisellä taivaalla ja pilvet menivät siitä ohi, oih..Tuli sellainen olo, että just tämmöstä syksyllä pitäs olla.

Ostin eilen kotimaisia omenoita, ei tosin ollu kuulaita, hih. Net olit punasia. Huomena meinasin ottaa töihin välipalalle, jos vaikka siihen jugurttiin aamulla lohkos...

Kaipaan syliä. Mies lähti mummolaan vapaapäiviksi auttamaan mökin laajennuksessa. Onneksi tullee ylihuomena takasi. Eilen olin pitkästä aikaa sylissä ja tuntui tosi hyvältä ja oikealta paikalta. ♥

Tänään oli tosiaanki palaveri ja se sai jonninverran tätä alakuloa laimentumaan. Eiköhän net asiat etene ja suju, niin ei tartte niitä tässä syksyn keskellä murehtia.

Uni kolkuttelee tuolla ovella, häätyy lähteä päästään se sisään...
~Kuulaita öitä ja ajatuksia~

Syksysade

2009-09-05T11:17:00.002+03:00

"Lammikon pinnalle pisaroita tippu. Niitä tuli taivaalta aikamoinen nippu."
Ja tulee yhä edelleen..Nyt on syksy!
Ko katon ikkunasta ulos näen tuulta, sadetta, oranssia, vihreää, ruskeaa ja märkää. Niin ja lehettömiä oksia...

Meän piti kavereitten kans lähteä käymään vähän patikoimassa, mutta tais jäähä käymättä! Mutta muita suunnitelmia on jo. Taijama lähteä käymään kuntosalilla seku kokkeilemassa kaikenlaisia laitteita, heh.

Vapaa viikonloppu! Ihanaa! Ei mitään ylimäärästä menoa, ko vain net mihin itte halvaa mennä ja tehä. =)
Mies kyllä töissä ja ehkä aika pitkänki päivän, mutta se on elämää ja kyllä met kerkiämmä tuuhistella tässä kotona joskus toistekki.

Alakuloa aavistuksen ilmassa, mutta ei pahasti. Häätyy yrittää keksiä ja löytää kaikkea mieltä ilostuttavaa ja voimia antavaa juttua joka päivälle. =)
Se voi olla: hyvä levy, parempi ruoka, hellyys, ystävät, tekeminen, siivousimpsiraatio, kävely, pyöräily, liikkuminen, nauru, työkavereile leipominen, kivan uutisen lukeminen paikallislehdestä, syyssateesta nauttiminen, ruskan huomaaminen, kivan kuvan katsominen, uuden taulun saaminen, uudesta kirjahyllystä unelmoiminen.... seksi...
Niin ja ilman säännöllisiä vitskuja en varmaan olis näin hyvässä kunnossa fyysisesti ja sitä kautta psyykkisesti!

Elikkäs syksy ja normiarki ja normi huolet ja murheet ja ilot ja surut, elikkäs eloa!
Mie elän ja iloitsen siitä!

SyysTuulisiaSateisia Ajatuksia Kaikille!

Jännää

2009-09-02T07:17:00.001+03:00

Tänään tulee olemaan jännä päivä! =)
Ei mitään lapsentekoon liittyvää, vaan ihan minun oma juttu!
Tämä tulee antamaan paljon voimia pimeään syksyyn!
Minua jänskättää, hih...

Menkat

2009-08-27T23:20:00.001+03:00

Ne alkaa taas vaihteeksi. Onhan niihin tottunu. Mutta ei kuitenkaan.
Ja sitte se tunteiden vuoristorata. Nyt ärsyttää ihan kympillä kaikki ja surettaa. Ei halua...
Ei jaksais taas yhtään mitään ja kaikkea olis ja pitäs jaksaa. Karsintaa olen tehny, mutta töitä ei oikein voi karsia, vaikka välistä kyllä haluttas.
Onneksi kulta imuroi tänään ja mie sain keskittyä keittiön raivaamiseen. Ei tartte niistä olla ärsyyntyny.
Nytki pitäs olla nukkumassa ko aamula varhanen töihin lähtö, mutta ko ei haluta!!!!
Joskus on vissiin ihan hyvä olla vähän pikku kläppi...

Juoksu

2009-08-25T21:53:00.002+03:00

Kävin tänään ekaa kertaa koskaan oikealla juoksulenkillä! Hyvä mie! =D Kahden kaverin kanssa kävin pururadalla tässä lähellä, ajoin paikalle uudella hienolla pyörälläni ja juoksin reitistä ainaski puolet! =) Aim sou häppi!
Kunto mulla ei tosiaankaan ole mikään hyvä, mutta tästähän on nyt hyvä jatkaa. Ja eiköhän met saaha jatkettua ko on 3 naista kimpassa..eikhään sitä aina joku potki toisia liikheele, hih.

Viime viikon väsymys oli kyllä jotain ihmeellistä! Nyt ei ole samanlaista ilmassa, vaikka viikonloppu oliki rankka...sain kuiteski nukuttua hyvin. Ko sais tämän kuukauen päätökseen niin sitte varmaan alkaa pikku hiljaa helpottaa..ei ole niin paljon kaikkea mahollista esim. viikonloppuina.
Haluttas olla ihan vain tässä kotonaki joku kokonainen päivä! Touhuta tässä kaikkea normaalia arkijuttua, eikä miettiä, että kohtaa häätyy laittaa nukkuun, että jaksaa aamula töihin!

Tänään tein ruuaksi täytettyjä paprikoita! Njam!
Eilen tehin kala-katkarapu-hässäkkää kesäkurpitsa"pastalla".
Huomenna olis tarkotus tehä lohta..ehkä uunissa..hmmm...

Mutta nyt nukkumaan ja kohtaamaan aamu ja juoksun jälkeinen olotila...heh...venytellyt kyllä olen!

Väsy

2009-08-21T21:19:00.002+03:00

Minua on väsyttäny koko viikon! Siis ihan koko viikon. En ole jaksanu töitten jälkeen tehä mitään järkevää ja se kyllä näkyy sekä täällä huushollissa että kaikessa työhän ja harrastuksiin liittyvässä. On ko niitten tekemättömien asioitten päällä olis joku kalvo, joka estää tarttumasta niihin...plus se, että minua väsyttää.

Ajatukset on ollu ihan ok, ei pahemmin ole ollu surua ja murhetta, mitä nyt ihan vähän eilen illalla itketti. Miksi? En tiä.
Syksy alkaa tekeen myös tuhojaan minussa...vaikka kovasti haen positiivisia puolia, niin ko pimeät alkaa lisääntyyn ja tulee tuulista ja sateista, alkaa vähän ahistaa. Onneksi sekaan sopii myös näitä päiviä ko aurinko paistaa ja on mahollisuus nähä muita ihmisiä ja tehä kaikenlaista kivaa. =) Muuten ei jaksais taas yhtään.

Tänä aamuna heräsin "pirteänä", en täysin vapaaehtoisesti, mutta ei niin kovasti ärsyttäny ajatus nousemisesta ja töihin lähöstä, niinkö alkuviikon on tehny. Huomena nukun! Tai luulen nukkuvani...mistä veikkaa, että ko sais nukkua, niin mie herrään jo vaikka kuinka varhain! Noh iltapäivällä ois tarkotus lähteä kavereitten kans viimein sinne mustikkaan! Toivottavasti niitä löytys ees jonku verran, muuten tullee kyllä paha mieli....Vaikka ilomieli siitä, että saa tehä hyvien tyyppien kans jotaki.

Kulta täyttää tässä ihan pian vuosia...eipä ole vieläkään sitä parasta lahjaa annettavaksi ja jaettavaksi...Sen häätyy tyytyä minuun ja siihen, että mulla ei ole sille mitään lahjaa, siis oikeastikkaan en ole mitään hommannu ja seki nyt ärsyttää...Mutta yks idea mulla on, mutta se tarkottaa sitä, että lahja tullee sitte jälkijunassa. =)

Kiva

2009-08-18T14:52:00.001+03:00

Tänään on kiva päivä! =)
Sain kuulla kivoja uutisia tekemisasioista ja kulta yllätti erittäin kivasti ja ihanasti! =)
Syksyn harmaa pilvitaivaskaan ei pahemmin tässä hetkauta!!

Nyt tekeen kaalilaatikkoa! Njam!

Syyskesä

2009-08-15T11:34:00.003+03:00

Yöllä on jo pimeää! Hurjaa! Sateet ei ole ennää niin lämpimiä ja päivät ei samhaanlaissiin lämpiä kylmien öitten jälkheen. Syksy koputtellee oven takana...
Mustikat kuiskivat tuolta metsästä, en ole saanu lähettyä niitä katsomaan. Sienet haukottelevat kätköistä paljastuen, niitäki vois käydä kurkkimassa.
Kyllä vuodenajat on ihana juttu! =) Molen oppinu tykkäämään niistä jokaisesta, ja olen siitä iloinen!

Kalenteri on alkanu täyttyyn kaikenlaisesta toiminnasta ja omat voimavarat häätyy taas kartottaa ja oikeasti tutkia mihin kaikkeen on pystyväinen...

Jos asiat olis menny niinkö mie aattelin, niin molisin vissiin jo loppusuoralla raskaudessa, tai ehkä aamupahoinvoinnit syrjäyttäymässä...mutta eihän se menny niin...lapsettomuus voitti ja minun syksy on taas samanlainen ko ennenki. Mie seuraan koulujen alkua, eskarilaisten intoa ja vanhempien ylpeyttä ja haikeutta. Saankohan mie koskaan kokea sitä? Nyt sattuu ajatus siitä, että en...Onneksi itku puhdistaa...

Mutta ei auta jäädä tuleen makaamaan! Molen päättäny selvitä ja siis selviän! Kerta! Taistelutahto oman elämän puolesta on kova! Tuli mitä tuli, niin mie voitan sen ja kestän...luultavasti säryn, mutta eheydyn taas kerran ja jatkan eteenpäin ja olen kokemuksia rikkaampi. Minun elämä ei ole turha vaikka minusta ei äitiä koskaan tuliskaan! Mie olen mie! Molen tytär, sisko, kummi, toivottavasti joskus täti, serkku, ystävä, kaveri, työntekijä...ja ennenkaikkea Kullan Rakas. ♥

Joku

2009-08-11T07:50:00.003+03:00

Joku ihme olo! Ei kiva! Surku, murku, purku...plääh...Molen nukkunu jotenki tosi huonosti pari yötä ja illat vain ollu töitten jälkeen. Nyt on vaikeuksia päästää irti ja elää tätä päivää..ainakaan ilosesti..Niin ja ei nämät aamutkhaan kauhean pirteitä ole...
Ärsyttävää ja kummastuttavaa!!!!!!Mutta ei auta, töihin on lähettävä...
Sateista KesäPäivää!

Blogiasu

2009-08-06T23:15:00.003+03:00

Seku aloin testaileen voisko olla erinäköinen blogi...vähän tuli muutosta. =)
Nyt hopusti nukkuhmaan, aamula töihin.
Hyvää yötä!

Päätös

2009-08-04T16:12:00.002+03:00

Mie sain eilen illalla vihdoin ja viimein täytettyä ja laitettua kuoreen hoitojen seurantalomakkeet..kaikilta nuilta hoitokerroilta..mie en vain ole saattanu niitä täyttää ja laittaa sairaalalle. Son jotenki niin pysyvää ko on paperilla. Sitte mie löysin kalenterin välistä tuon viimisimmän siirron ultrakuvan...ja itkuolo tuli. =(
Menkat tekee tuloaan, niin on hormoonitoiminta taas vähän hulinoissa...

Tänään sitten pääsin soittoaikana läpi sairaalalle ja sain kerrottua alkukesän epäonnistumisen ja sen, että met olema päättäny yrittää vielä. Se onnistu, met olema nyt jonossa ja sitte ens vuoden kevättalvesta varmaan katellaan taas. Julkisella puolen on tämä jonottamisen tuska, mutta mulle se antaa myös voimia. On aikaa ajatella ja tehä kaikkea muuta, saa aivot ja mieli levätä.

Ystävälle laitoin tekstaria illala ko tartti vähän purkaa ikävää, ja tuli ihana viesti takasin! Se anto voimia ja jaksuja. Onneksi hän on olemassa. Onneksi heitä on monta, voi kertoa sille tyypille kelle haluaa, mikä tuntuu parhaimmalta. Ja kaikila heilä on oma merkityksensä ja tärkeytensä! =)

Vähän semmoinen haikeusolo on vieläki ja varmaan ko menkat alkaa niin v*tuttaa ankarasti, mutta siitä taas selvitään ja kuljetaan elämässä eteenpäin. Tämä on tätä ylä- ja alamäkeä...

Olisinkhaan mie nyt niin reipas ja polkasisin pyörälä postiin ja veisin tuon kuoren jatkamaan matkaansa...oikeasti sinne sairaalalle, kirjoitten ja kansitten välhiin...
Samala vois ostaa jätskin näin kauniin päivän kunniaksi!

Kummi

2009-07-29T19:48:00.003+03:00

Mie olen kummi! =) Neljälle ihanalle lapselle! Ja mie rakastan heitä kaikkia! Niin paljon!
Mie ajattelen heitä paljon, lähetän pieniä ajatuksia joskus päivittäin, joskus harvemmin, mutta aina ovat sydämessä mukana. Lahjoin en muista niin paljoa...en välttämättä edes joka juhlapäivä...ja olen monesti miettinyt, että olenko ihan tosi huono kummi, kun en niin tee?! Ymmärrän sen, että joka kerta ko näkee ei tartte olla mitään lahjaa, mutta pitäisikö lapset opettaa siihen, että aina juhlina kummitäti laittaa jotain mahtavaa lahjaa?!
Mie en itse näe sitä niin. Mie en ole mielestäni huono kummi, vaikka en lahjoin kummilapsiani peitäkkään. Mie en jotenki tykkää siitä, että pitää "pakosta" muistaa. Mie tykkään muistaa halusta. En tiä osaanko nyt selittää mitä meinaan...Sitte molen miettiny, että eivät nämä nuorimmaiset vielä kyllä ees käsitä sitä keltä lahjoja saavat...

Vaikka mie arvostan kovasti sitä, että minua on pyydetty kummiksi näille erityisille, enää ei ole oikein jaksuja ottaa/saada uusia. Miehellä on 6 kummilasta, kun hänellä on 2 aikaisempaa, aikaa ennen minua, heh. Hänelle 2 viimeisintä olivat jo mietinnässä, mutta minun halukkuuteni sulatti hänet. Nyt on kuitenkin sellainen olo, että kyllä se taisi olla nyt tässä.
Tuntuu, että ei minusta ole enää palaa jaettavaksi. Olen miettiny, että ei multa enää riitä rakkautta... Ja sitten se, että mie en taida enää jaksaa sitä tuskaa... Sitä, että lapsi on "minun" muttei kuitenkaan....
Mie haluan pystyä olemaan onnellinen näistä ihanaisista ja en miettiä sitä, että meille ei ehkä koskaan pikkuista tule!

Mistä päähäni pälkähti nämä ajatukset? Tänään näin yhden ihanan! Ja kesken höpsötysleikkien halien kuului "mulla on ollu ikävä sinua", kummitätillä tuli ihan tippa linssiin. =)

Itku

2009-07-24T21:05:00.003+03:00

..."Kaaduin kahdesti, nousin kaksi kertaa takaisin. Jatkoin matkaani, tiesin kyllä että jaksaisin. Luovuin kerran ja kaduin monta kertaa sittemmin. Vihdoin nään ei kukaan muu voi olla minä paremmin."...

Muistin yht´äkkiä tämän kappaleen ja kuuntelin sen...itku tuli... Puhdistaa...

http://www.myspace.com/eliisatuo

Juhlat

2009-07-24T16:40:00.002+03:00

Arki on taas takana ja hurja viikonloppu edessä. Töitä on saanu painaa ihan kiitettävästi ja korvat on soinu, heh. Ammatin varjopuolia... Mutta nyt siis juhliin!

Meillä on meno häihin. Mukava, että on juhlia missä käydä ja tämmöisiä iloisia vielä. Olen sumplinu tietekki vaatteitten kans jo monta viikkoa ja tänään sitte vissiin päätin, mitkä lopen päälleni laitan, hih. =) Miehelle olen hommannut ihanan luumu-viininpunaisen paidan ja vaalean krakan ja sitte tietty se tumma puku, niin avot! Eiköhän meistä ihan edustavan näköinen pari synny. =)

Mutta olen mie miettiny niitä juhlien varjopuoliaki...Sinne on tietääkseni tulossa joitakin vauvaperheitä, luultavasti on joku raskaana ja ihan varmaan meiltä kysytään, että koskas tet naimisiin ja vauvoja hankkimaan....Häätyy yrittää skarpata ettei pokka petä niissä tilanteissa.
Tuommoiset julkiset tilanteet on tosi kinkkisiä, haluttas toisaalta sanoa päin naama miten asiat on, mutta ei kehtaa siinä kaikkien nähen ja muutenkaan ei haluta pilata juhlatunnelmaa... Ja seki, ko ei haluttas pilata omaa juhlatunnelmaa sillä, että mietin tämmösiä asioita!

Nyt yritän kovasti olla ajattelematta näitä juttuja ja olla iloisena ja aurinkoisena juhlissa! =)

No sitte toinen vähän haikeaksi vetävä juttu..Tällä viikolla on syntynyt ystäväpiiriin uusi vauva...itkeny en ole vielä sen vuoksi, mutta semmoinen pikkuinen möykky tuolla jossain tuntuu..Iloinen olen, että kaikki on mennyt hyvin ja heille toinen lapsi suotiin. Ensimmäistä tehtiin siksiki pitkään...

On ollu hyvä huomata, että uudet vauvauutiset ei ennää satu niin pahasti, vaan niitten kans voi elää. On sitä tullu tehtyäkki paljon töitä sen eteen. Ja ihan varmasti se on auttanu, että olen päättäny elää.

Uusia haasteita oottamassa kulman takana ja voimia antavia vääntöjä suoraan vasemmalla. =)

Nyt mie alan suunnitteleen kortin kirjottamista ja hameen silitystä!
AurinkoIloa! =)

Sunnuntai

2009-07-19T19:00:00.003+03:00

Ollu ihan tosi hyvä sunnuntai! =)

Heräsin puol10 ja laitoin pyykkiä pyörimään ja alottelin peseen vessaa. Sitte pitkin päivää olen pessy lissää pyykkiä ja järjestelly huushollia. Sitte olen vähän virkannu ja rimmeröiny kasvimaan reunoja. Grillannukki olen ja kattonu yhtä filmiä. Touhukas päivä siis ja kello vasta seittemän! Mukavaa! Niin ja miehenki kans on ollu kivaa... ;)

Mie tykkään tämmösistä päivistä jokka tuntuu riittävän vaikka mihin! Siis tietty tekemispäivät ja nopsaan menevät päivätki on hyviä, mutta on ihana ko päivää riittää ja saa asioita tehtyksi rauhassa, ei paniikissa.

Työviikko meni tosiaanki hujahtaen ja eilisen lauantain olinki vain..laitoin vaatteisiin vasta joskus kolmen maissa, hih. Ja ko sai eilisen levättyä, jakso tänään touhuta ja jaksaa varmaan ihan kivasti töissäki taas viikon.
Keskiviikkona on yhet lauluharjoitukset, opetellaan kuulemma ihan uusia lauluja! Kivaa! On mukava laulaa vanhoja tuttuja ja hioa niitä, mutta uusia on aina kiva opetella.
Mie katoin Dirty Dancing -elokuvaa tänään ja alkopa tanssijalkaa vipattaa....en tiä häätyykö alkaa taas vuoden tauon jälkeen tanssikurssille?! Se on just mulle sopivaa liikuntaa! Siihen liittyy musiikki, liikkuminen, naiseus ja kanssakäyminen yhteen just sopivasti. Vieläkö sais tuon miehenki innostuun siitä...

Huomasin just, että pitäs vissiin täyttää nuot työttömyyskorvauslaputki! Ko alko töihin sitä unohti net kokonaan. Molen joskus tosi huono tämmösissä...

Onneksi on kesä! Ja vaikka onki töissä, voi silti nauttia kesästä! Ei esim. tartte tehä lumitöitä ja ravata auton ikkunoita. Mutta voi silti olla villasukat jalassa! =)

Työ

2009-07-15T22:09:00.003+03:00

Alkuviikko on hujahtanut menojaan, kiitos töitten alun.
Ei tartte miettiä mitä tekis. Ja illat on menny ihan maatessa. Aika rankkaa tämä töihin paluu, näin loman jälkeen..Noh kyllä se tästä tasaantuu ja saa jotain aikaseksi täälä kotonaki.

Mulla on kiva työ, mie tykkään. Mie saan siitä voimia jaksaa. Se ei ole yksinäistä puurtamista, semmonen ei sopis mulle. Saan tehä työporukassa töitä ja olen ihmisten kans tekemisissä. Kohtaan erilaisia elämäntilanteita ja kohtaloita, sekä työporukassa että asiakkaissa. Koen ja näen myös elämän nurjaa puolta, se saa ajattelemaan omaa elämää ja niitä asioita mitkä on hyvin, mutta myös niitä, mitkä vois olla paremmin. Mie saan tehä paljon töitä omien ajatusteni kanssa, saan tehä käsillä töitä (vaikka en kamalasti käsitöistä yms. pidäkkään), saan laulaa, kertoa tarinoita, jutella kaikesta maan ja taivaan väliltä... Jokos oletta arvannu, mitä tehen työkseni?!

Miepä kerron... mie olen töissä päiväkodilla...

Koti

2009-07-10T10:18:00.003+03:00

Mie en tykkää meän nykysestä asunnosta...se on kunnanvuokra-asunto, saunallinen kaksio rivitalossa. Siis ihan kiva, mutta sellainen samanlainen ko kaikki muutki...Tietysti omilla huonekaluilla ja sisustusjutuilla saa oman näköiseksi, mutta mie olen kaivannu jotain muuta jo pitkään.
Silloin 4vuotta sitten ko siihen muutettiin oli tosi mukavaa ja oltiin todella tyytyväisiä, mutta koko ajan on tiedetty, että emmä met siihen iäksi jää. Koko ajan on oikeastaan kateltu taloja, mutta hinnat pomppas ihan hirveästi ja minun työnäkymät oli tosi huterat, niin ei alettu millekkään. Nyt on ehkä sitten löytynyt varteenotettava vaihtoehto...

Mie olen pohtinu paljon sitä missä on koti. Ja olen tullu siihen tulokseen, että koti on siellä missä sydän on. Minun sydän on kullan luona ja missä met yhessä olema on meän koti. Se on ollut aika ihana huomata ja todeta. =) Tietysti iloa kotieloon tuo se, että asunto on mukava ja miellyttää molempia. Kyllä met tässä nykysessäki kämpässä viihymä, mutta ei ole vaikea muuttaa jos sellainen tilanne nyt tulee eteen.

Minusta on ihana aatella, että met tehemä kodin kahestaan ja olema perhe! Siihen on lapsen sitten hyvä tulla jos on tullakseen. Tietysti met vielä toivoma, että tulee... Mutta minusta se, että met olema jo perhe, luo turvaa ja lämpöä. Minusta meilä on vankka pohja, met olema kestäny paljon kaikkea ja silti pysyneet yhdessä ja vahvistaneet meän perustuksia. Halkeamia on paikattu ja joskus on häätyny valaa koko pohja uuesti. Mutta on selvitty ja pysytty perheenä ja ollaan toistemme luona kotona.

Mie Rakastan Sinua Kulta!

Mielipiteet

2009-07-08T21:21:00.003+03:00

Kellä on vara sanoa oma mielipiteensä? Kenen mielipide on varteenotettava? Kenen ihan kukkua?

Nyt vähän ahistuksen purkua...
Facebookissa sorruin sitten kommentoimaan ystäväni tilaa lapsen kantovälineistä...aika kriittisesti ekaksi, mutta sitten loivensin ko päivä eteni. Noh siitäpä ei vissiin tykätty. Siis siitä, että kriittisesti kommentoin ja kerroin vahvasti oman mielipiteeni asiaan, eikä vissiin tykätty siitäkään, että kommentoin toisen kerran loiventaen. Tämä ei siis ystävältäni, vaan hänen ystäviltään jotka kanssa kommentoivat kantovälineistä ja olivat eri mieltä kun mie.
Noh siis ajan takaa sitä, että jäi sellainen kuva ittelle, että mie en voi sanoa mitään lapsen kantovälineistä koska minulla ei ole omaa lasta ja en ole ketään kantanu. Minulla ei siis ole oikeutta mielipiteeseeni, joka on by the way, oikea, heh. Ilmaisin sitten siihen kommenttien jälkeen, että ilmiselvästi meillä on tässä asiassa eri mielipide ja ei siinä mitään, heh. Ja, että onneksi on vaihtoehtoja ja vara mistä valita yms....Ja kevennykseksi laitoin vielä, että lähempä nyt hus pois ystäväni tilasta häiriköimästä, hih.

En tiä! Iski kyllä jotenki niin päin naamaa taas se kuilu. Mie en ole äiti, mie en voi tietää tämmöisiä asioita. Mutta auta armias jos menet kritsoimaan jonku äidin toimintaa!!!! Voi helevata! En mie tieten tahtoen hae verta nenästä ja oikeasti niin harvoin "julkisesti" mitään lapsenkasvatus yms. asioita juttelen...ja heti ko uskaltauduin ittelle tärkeässä asiassa ottaan kantaa, tuli tämmöinen vastaanotto.
Laitoin heti perään ystävälleni yksityisviestiä asiasta ja pahoittelin jos hänen mieltään loukkasin ja kerroin sitten lapsen kantovälineistä siinä lisää. Saap nähä...

Kipeämmäksi asian tekee se, että vastakommentoija on tyyppi kenen kanssa meni välit poikki meän lapsettomuuden takia...tuli just tämä äiti-ei äiti kuilu, erittäin rankka masennuskauteni, oma kyvyttömyyteni olla tekemissä uusien äitien ja heidän hehkutuksensa kanssa, voimattomuuteni vauvojen lähellä....
Sitte ko mie en halua hälle muuta ko hyvää! Mie toivon, että hällä menee elämässä hyvin, että hänen lapsensa kasvaa ja kehittyy, parisuhde toimii...En toivo pahaa. Haluaisin muistaa net hyvät ajat mitä meillä oli, mutta taas mieleen pomppii vain net ikävät muistot...inhottavaa...

Häätyy tässä yrittää tasata ajatuksia, tämähän on vain mielipide-ero ja sillä selvä. Maailma ei tähän kaadu ja on tullu kohdattua vaikeampiaki asioita. Mutta silti vähän itkettää...

Suklaa

2009-07-06T17:37:00.002+03:00

Suklaa on hyvää, nautinnollista, syntistä, ihanaa, petollista...vähän niin kuin seksi...heh...

Olen löytänyt tumman suklaan jokin aika sitten ja tykkään siitä kovasti. Se maku on niin vahva ja rikas. Huomaa ettei tartte paljoa, kun jo maistuu.
Tietysti syön myös "tavallista" suklaata ja tykkään kovasti.
Mutta kuppi kuumaa teetä ja muutamia paloja tummaa suklaata..oi oi...

Tänään olen nauttinu teetä ja suklaata...tosin en vain muutamaa palaa, hih...
Aika haipakka viikonloppu takana ja pikkasen väsyttää, mutta mieli hyvä. On tehny sellaisia juttuja, mistä tulee hyvä mieli ja on saanu pitkällä tähtäimellä energiaa. Ja sitä energiaa tarviiki.
Mulla alkaa ens viikola työt. Ja tiedossa on ihan kevääseen saakka ja eiköhän sitä olla "jumissa" nyt tuossa paikassa, heh. Toiveissa tietty vakinaistaminen, mutta vielä mennään määräaikaisilla systeemeillä.
Mie kyllä kuvittelin, että ei tarttis miettiä työhommia...että miettisin raskaus- ja vauvajuttuja, mutta ei se nyt mennyt niin. Elikkäs töitä ja harrastuksia tänne päin, kiitos!

Vois lähteä ruopsuttaan tuota kasvimaanplänttiä, potut pitäs mullata ja mansikoista vois vähän kitkeä rikkaruohoja, nurmikkoki häätys leikata ja kukat kastella. Elikkä kyllä sitä hommaa ja tekemistä löytyy kun vain alkaa jollekki.

Niin ja pitäsköhän sitä syödä jotain oikeata ruokaa tälle päivää?! Eikä vain suklaata.... Oisko ehotuksia?

Eilen, huomenna...tänään!

2009-07-03T11:54:00.004+03:00

Eilen oli hyvä päivä. Tekemispäivä. Aurinkoinen ja tuulinen päivä, hiukan kylmäkin, mutta hyvä.
Näin tutun lapsen, hassun ihanan lapsen. Tuli syliin ja hassutteli minun kanssa. Ei satuttanut..pieni kaiho pyyhkäisi kevyen tuulen lailla hiuksissa, mutta se meni nopeasti ohi ja oli HymyMieli.

Silloin aikasemmin jäin liiaksi eiliseen suremaan, surin eilistä, joka oli jo mennyt. Mietin huomista, joka ei ollu vielä tullut. Unohdin, että on myös tänään. Se päivä jota juuri nyt elän!
Surin liikaa sitä mitä olisi voinut olla ja suunnittelin liikaa tulevaa ja unohdin elää.

Monta vuotta meni sumussa, en muista tarkoin kaikkea, on päiviä joista ei ole mitään havaintoa. Ne on olleet ihan tavallisia päiviä, päiviä kun on ollut töissä, tavannut ystäviä, ollut rakkaan kanssa, mutta mie en muista niitä.

Voisin alkaa nyt suremaan sitä...mutta olen päättänyt, että siihen en ala. Entäpä tulevaisuus..alanko tuskailemaan, pohtimaan ja miettimään sitä? En ala. Mie haluan elää tässä ja nyt! Nauttia tästä päivästä, elää tätä päivää, iloineen ja suruineen! Olla onnellinen nyt, siitä, mitä minulle nyt on suotu.

Tämä kaikki on ollut minun suruprosessia, lapsettomuuden tuskaa. Elämää silloin, mutta ei nyt, eikä tulevaisuudessa. Masennus iski kovaa, mutta ei onneksi niin lujasti, että olisin tarvinnut lääkkeitä. Tiedän kuitenki, että ilman erästä henkilöä olisin joutunut hakemaan lääkkeet. Kiitos hänen ja hänen jaksamisensa, mieki jaksoin taivaltaa läpi mustan ja löysin taas valoa. Hänen ystävyytensä auttoi. Jostain löysin hänen avullaan sisältäni voimia ja uskoa itseeni ja tulevaisuuteen ja tähän päivään. Nyt olen sitten yrittänyt parhaani mukaan elää itse, ihan "yksin". Tiedän, että hänen luokseen voin aina mennä ja saan tukea ja turvaa ja tsemppausta, mutta haluan löytää siihen kaikkeen voimavaroja sisältäni, ittestäni. Tiedän, että yksin ei kuitenkaan selviä ja olen onnellinen siitä, että ei minun tarvitsekkaan jos hätä tulee. Ja olen iloinen, että saan myös iloita asioista ystävän kanssa. Ystävyys on tärkeää! Minä olen tärkeä!
Kiitos Ystäväni, että näytit minulla sen!

Ei se ole kuitenkaan helppoa! Joka päivä saa tehdä töitä sen eteen, että ei palaa menneeseen ja haikaile tulevaan, että muistaa elää nyt.

Olen päättänyt selviytyä, tiedän, että mieheni on päättänyt selviytyä, me olemme päättäneet selviytyä. Jollain tavalla, jotenki. Yhdessä ja erikseen.

Selviytymisessä auttaa eilisen hyvät asiat...niistä saa energiaa, iloa, voimaa ja uskoa tulevaan. Elämiseen tässä päivässä auttaa myös, kun tietää mitä ihanaa on tulossa huomenna.

Vaikeinta on, kun on rankkaa ja surullista. Tuntuu, ettei tämä päivä lopu koskaan...Mutta kyllä se loppuu ja sitten se on taas eilinen ja tulee uusi huominen ja on tämä päivä tässä ja nyt, tänään.

Mutta mie uskon, että kaikki selviävät! Ystävien avulla, kumppanin avulla, vertaistuen avulla, omien sisäisten voimien avulla, luonnon avulla, taiteen avulla, uskon avulla...mahdollisuuksia on rajattomasti.
Tähän päivään iloa ja voimia! =)

Joki

2009-07-01T23:17:00.004+03:00

Käytiin miehen kanssa joella. Heiteltiin vilkkua ja silleen. Enimmäkseen kuitenki kattelin maisemia ja otin valokuvia. Ja olin sääskien syötävänä!!!!
Mutta siis joki...kun sitä katselin mietin, että siinä se virtaa, on virrannu ja tulee virtaamaan ja sitä ei hetkauta se saako joku lapsia vai ei. Se on. Se ei tuomitse.
"Kiitos väylämme, kiitos teille. Ette rajoja hyväksyneet koskaan. Olitte kolmas kamarimme aina, olitte yhteinen vene ja laulu. Virtaa väylämme meille nyt virtaa, virtaa elämää ihmisen. Ole vene, ole matka ja muisto, muisto pitkä ja yhteinen." -Bengt Pohjanen-

Sai taas voimia, kun kävi luonnossa. Olen vain aika huono lähtemään ulos ja luontoon, mutta sitten kun saa käytyä, tulee virkeämpi mieli. Ja saa ainaki taisteluhenkeä, ko huitoo sääskien kans. ;)

Heinäkuu

2009-07-01T13:23:00.002+03:00

Minun piti olla raskaana nyt.
Mutta enpä olekkaan...sanookohan joku jossain, että lällällällällää...ei ole vielä sinun vuoro ja saapa nähä onko koskaan...
Voi Ärsy!!!!

Mutta siis uusi kuukausi ja kesä vasta oikeastaan just nyt. Vaikka päivä alkaa lyheneen juhannukselta, niin ei se kesä siihen tosiaankaan lopu! Ihanaa, että on vielä valoisia päiviä ja öitä jäljellä, lämpöä ja kesäsateita, iltauintia ja paarmoja.
Nyt vois lähteä pyöräileen kylille asioille ja saada ehkä pieni sadekuuro niskaan, pilvet vähän näyttävät siltä. =)

Selviän ja elän, päivä kerrallaan!

Raparperi

2009-06-30T20:36:00.003+03:00

Mie sain hirvittävän ahdistuskohtauksen tuossa muutama viikko sitten...yht´äkkiä kaikki tuntemukset pas:sta hyökkäs pääle. Mie vain itkin. Laitoin ystävälle viestin, missä haukuin itteni ja olin tosi surkeana...hän käski tulla kylään...mie menin ja vein mennessäni raparperia...
Silloin tehtiin niistä raparpereista kaura-raparperi-hyvää, tänään tein raparperipiirakkaa...

Mie en ole mikään kauhean hyvä kasvimaan pitäjä, mutta raparperi kasvaa mukavasti ja mansikoissaki on kukkia, eilen illalla huomasin, että met saama myös uusia pottuja! Ruohosipuli kasvaa kans, mutta herneet kuihtu...vähän niinkö meän helmet ei kestäny pakkasta ja sulatusta, eikä se yks vilkaskaan minun sisäistä lämpöä...
Nyt on tosi vihreää joka puolella ja aivan mieletön KesänLämpö, mulla silti sydämessä kylmä ja tyhjä. Välistä ahistaa tosi paljon ja itku vain tulee...

Mie tulen varmasti aina yhistämään raparperin ahistukseen ja lohtuun....

Väsymys

2009-06-28T14:12:00.002+03:00

Kun väsyttää on mieliki surkeampi. Se on tosi ärsyttävää! Olis ihan mukava olla vain väsyny ja miettiä, että uni auttaa ja ei siitä sitte sen enempää. Mutta ei. Väsyttää --> itkettää, masentaa ja kaikki kaatuu pääle ja on huonosti. Voihan ärsy!!!!

Väsyneenä alkaa miettiin kaikkea..siis ihan mitä vain! Lapsettomuuteen liittyviä asioita, ei lapsettomuuteen liittyviä asioita..kaikkea mikä on huonosti ja huolestuttaa ja mietityttää...Sitte ärsyttää ko huusholli on sekaisin ja pitäis siivota ja kukat kastella ja tiskata ja pyykätä ja ja ja...ja sitte haluais olla enemmän tekemisissä ystävien kans, mutta ko ei ole jaksuja. Ja ei halua olla surkeana kaverina ja seurana. Vaikka tietää, että ystävän seura ehkä auttas ja piristäs...

Nyt on kyllä niin, että olen ollut poissa mieheni luota tämän viikon ja menkat on alkanu tällä välin..elikkäs mulla on kauhea ikävä hänen luokseen ja halu kainaloon ja syliin ja lähelle. On ollu tosi kiireinen viikko ja se on ollut hyvä, ei ole tarttenu/kerinny miettiä vauvajuttuja niin kauheasti, ei ole tarvinu märehtiä asiaa yksin pienessä päässään.

Mulla on ollu itseasiassa mieletön tilaisuus keskustella lapsettomuudesta uuden kaverini kanssa! Sitä on tullu pohdittua asiaa taas ihan uudesta näkökulmasta ja on saanu voimia jaksaa, ja toivottavasti olen voinu olla tukena myös hälle.

Niin ja tietysti ei pidä unohtaa verensokerin vaikutusta väsymykseen ja ärsytykseen...mulla vaikuttaa heti ko tullee nälkä..alkaa ahistaa enemmän ja ei jaksas...Voi rähmä ko on taas vaikeaa, heh...Huumoria ei sovi unohtaa myöskään. Mie olisin jo vaikka missä, jos en laittas välistä asioita ihan leikiksi!

Etsin blogeja.

2009-06-27T14:58:00.004+03:00

Mie etsin netistä blogeja lapsettomuudesta. Olen kyllä seurannu hiljaa taustalta jo muutamia, mutta nyt olen etsiny niitä lisää. Olen aatellu, että linkittäsin niitä tänne omaan ja "virallisesti" näyttäisin seuraavani niitä ja kirjoittajien elämää.
Vertaistuki on niin tärkeää!
Tietysti toivon, että joku löytäs sitte minunki blogin ja saisin kommentteja ittekki...Noh hiljaa hyvä tulee, se on huomattu...

Ja muitaki mielenkiintoisia blogeja tulen kyllä lisäämään luettelooni, ko niitä löytyy.

Aurinko

2009-06-23T14:36:00.006+03:00

Tänään on kaunis ilma...mielikin ihan kaunis ja aurinkoinen, välistä ajelehtii pilviä jotka peittävät auringon, mutta sehän on ihan normaalia luonnossakin.

Onneksi aurinko on tullut nyt kesää piristämään ja Lämmittämään! Jos olisi vielä ne sadekelit, itkisin itseni ihan turvoksiin ja ruttuiseksi.
On aika mielenkiintoista huomata miten paljon luonto vaikuttaa minuun ja mieleeni ja olooni! Sen havainnon tekeminen on ollut aika rauhoittavaa..jos välistä ahistaa oikein kunnolla voi helposti syyttää säätä, heh. Syksy onkin sadeaikana vaikeinta, mutta onneksi syksyynkin liittyy paljon kaikkea kaunista ja valoista.
Aurinko ja kesä olivat yksi syy, miksi ajoitimme tämän passin juuri tähän hetkeen. Tiesin, että saisin kerättyä voimia auringosta ja lämmöstä! Ja sitä aurinkoa onkin tarvittu...

Mitenköhän tässä käy...

2009-06-20T23:21:00.004+03:00

Päätin tehdä blogin...Ja tunnen itseni tyhmäksi koska en oikein ymmärrä ja käsitä tätä hommaa, mutta yrittänyttä ei laiteta.
Nyt olen niin väsynyt, että en jaksa kirjoittaa mitään muuta, mutta katsotaan huomenna lisää.