Mie sain hirvittävän ahdistuskohtauksen tuossa muutama viikko sitten...yht´äkkiä kaikki tuntemukset pas:sta hyökkäs pääle. Mie vain itkin. Laitoin ystävälle viestin, missä haukuin itteni ja olin tosi surkeana...hän käski tulla kylään...mie menin ja vein mennessäni raparperia...
Silloin tehtiin niistä raparpereista kaura-raparperi-hyvää, tänään tein raparperipiirakkaa...
Mie en ole mikään kauhean hyvä kasvimaan pitäjä, mutta raparperi kasvaa mukavasti ja mansikoissaki on kukkia, eilen illalla huomasin, että met saama myös uusia pottuja! Ruohosipuli kasvaa kans, mutta herneet kuihtu...vähän niinkö meän helmet ei kestäny pakkasta ja sulatusta, eikä se yks vilkaskaan minun sisäistä lämpöä...
Nyt on tosi vihreää joka puolella ja aivan mieletön KesänLämpö, mulla silti sydämessä kylmä ja tyhjä. Välistä ahistaa tosi paljon ja itku vain tulee...
Mie tulen varmasti aina yhistämään raparperin ahistukseen ja lohtuun....
Ystävät on kultaakin kallisarvoisempia. Hyvä että sinulla on noin hyvä ystävä, johon voi luottaa hädässä, joka lohduttaa, saa paremmalle mielelle.
VastaaPoistaHei! Huomasin, että olit linkittänyt blogini omaasi ja ajattelin tulla kurkkaamaan. Kovin on pitkä ja kivinen tie takana teilläkin. Voimia ja auringonpaistetta myös sinun raparperitarhaan. Täällä ollaan vertaistukena!
VastaaPoistaKiitos Marika viestistäsi. =)
VastaaPoistaHei EmmyAurora, anteeksi etten ole tajunnut kysyä, että saanko linkittää blogiasi! Tai ylipäätänsä kenenkään...Olen vain löytänyt blogit ja tuntenut ne sellaisiksi mitä voi seurata "hyvillä" mielin. Ja tuntui helpolta laittaa net tuohon mistä helppo sitten kurkata kuulumisia.
Mukava tietää, että vertaistukea löytyy... :)