Ystävä

Tänään oli pakko laittaa ystävälle aamulla tekstaria ko en olis muuten päässy sängystä ylös.
Mulla ei ollu yhtään vetoa ja puhtia, olisin voinu jäähä koko päiväksi sänkyyn makaan.
Päivä meni sitte ihan ok ja kivastikki, mutta nyt ko olen kotona niin ahistaa ja synkkyys meinaa iskeä.
Mulla on semmonen olo, että tästä viikosta tullee rankka! =(
Miksi, en tiä..

Postissa olis yks paketti...häätyy lähteä polkaseen sielä mutka, sais samalla vähän liikuntaa ja ulkoilua.
Pakko yrittää jaksaa.

Musiikki

Minun henkireikä!
Musiikkiin mie voin paeta, siitä mie saan tukea, mie voin raivota sen kans, iloita ja surra, siis ihan kaikkea! Joillekki parasta on liikunta, maalaaminen jne..mulle se on musiikki.

Mie laulan, osaan laulaa ja aika hyvinki, sitte mie tykkään tanssia, mitään soitinta en osaa soittaa niin hyvin, että sen tässä mainittisin.
Laulamisessa on se "huono puoli", että jos molen tosi surullinen niin siitä ei tule mitään. Se mennee itkuksi..silloin on parempi kuunnella musiikkia ja vaikka tanssia sen mukana. Raivoamiseen vain kunnon hevit täysile ja huutoa ja pomppimista! Iloisena on ihana laulaa ja antaa tulla sydämensä kyllyydestä sitä tunnetta itsestä!

Mutta parasta musiikkia on joskus hiljaisuus. Se tunne ko ei kuule mitään ja silti kuulee kaiken. Se voi olla joskus liian ahistavaa, mutta joskus mie pakotan itteni siihen..siedätän itteäni kestämään kaikkea ikävää, koska kaikki ei tosiaankaan ole aina mukavaa ja iloista. Mutta silloin kun on hyvä olla ja kuuntelee hiljaisuutta saa vielä enemmän voimaa ja hyvää mieltä.

Tänään ei ole hiljaisuuden aika...vaan biisejä kehiin ja tunteiden purkua laulaen, huutaen ja hyppien.

Toivottavasti Sieki löydät tälle päivälle keinon tuntea!

Tuulee

"Kaduilla tuulee, asfaltti kiiltää.
Sinua yksin odotan, muiden jo tiedän nukkuvan
Kaduilla tuulee, sydäntä viiltää.
Sinulta paljon halusin, tänääkö kaiken menetin?
Kaduilla tuulee.

Tunteet vain haaveita on.
Ne kulkee kuin tuiskut ja tuulet.
Ja rakkain on tuntematon.
Oman kaipuusi kuulet, sen seuraan vain jäät,
kun kaiken muun menneen näät.

Kaduilla tuulee, asfaltti kiiltää.
Sinua yksin odotan, tiedän sen turhaa olevan.
Kaduilla tuulee, sydäntä viiltää.
Odotin paljon enemmän, halusin onnen kestävän.
Kaduilla tuulee.

Käynyt on ennenkin näin.
Ja luottaa mä siltikin jaksoin.
Ja jälleen mä kyynelilläin joka tunnista maksoin
ja paljon myös sain.
Mä liikaa kai tahdoin vain.

Tunteet vain haaveita on.
Ne kulkee kuin tuiskut ja tuulet.
Ja rakkain on tuntematon.
Oman kaipuusi kuulet, sen seuraan vain jäät,
kun kaiken muun menneen näät."

Alakulo

Alakulo on ollu seuranani koko viikon. Olen itkeskelly elämää ja eloa melkein joka päivä. Mie uskon itkuun ja sen parantavaan voimaan, siihen tyhjentymiseen. Mutta sitä ei saa päästää liian pitkälle, koska sieltä tyhjästä on kauhean vaikea lähteä kokoamaan itteänsä. Toisaalta myös se, että tyhjää ittensä on hyväksi, mutta mulle liiallisen itkun tuoma tyhjyys on tosi haasteellista.

Kiitos kovasti teille jokka minua virtuaalisesti halasitta ja annoitta pienen ajatuksen!

Mie yritän nyt tämän pimenevän syksyn keskellä löytää ittestäni ja elämästäni taas net voimavarat mitä on. Selvittelen keskeneräisiä asioita ja kokkeilen saattaa kaiken taas raiteilleen. Mutta tämä synkkyys oli taas hyvä muistutus omasta heikkoudesta ja siitä miten hienonhieno se raja on...
Haikaranpelättämellä oli SWOT-analyysi blogissaan ja mietin tosisti jos semmosen tekis, vois antaa vähän perspektiiviä.

Mie suren tätä eloa varmaan tässä vähän aikaa, mutta en anna periksi. Mie en halua vaipua ihan kokonaan jonnekki..

Täälä netissä pyörimistä yritän nyt vähentää, siis kokonaisuudessaan. Tässä koneela tullee oltua ihan liian paljon ja sitte aika kuluu ja hupsheijakkaa häätyy laittaa jo nukkuun. Ja taas ei saanu mittään aikaseksi. Tämä niin turruttaa ja mie luulen, että seki kyllä edesauttaa ahistusta. Blogia en aio tietenkään unohtaa tai muita bloggaajia! Yritän priorisoida!

Tänään lähen kuntonyrkkeilyyn mättään elämää turpaan! Hiivatti mulle ei taas ryppyillä, molen vahva ja meinaan selvitä!

Miksi

Nyt on taas sellainen aika, että kaikki on ei kiva. Ei menkat, vaan muuten vaan semmonen aika.
Tuntuu, että meän talo- ja kotiasiat ei etene ja onnistu, harrastushommatki jotenki tökkii vaikka net kivoja onki, mieski ärsyttää ja työt, samoin ystävät on jotenki kaukana.
Itku olo.

Kipeä en silleen ole, nuha meni jotenki viikonlopun aikana ohi *kop kop* mutta vähän heikko happi kuitenki.

Mie mietin kaikkea sitä mitä lapsettomuus on pilannu! Se on tuonu niin paljon itkua ja surua minun ja läheisten elämään. Ja nyt on semmonen olo, että en mie jaksa!
Miksei meilä vois olla jo pikkusta, itkuöitä, mahavaivoja, puklurättejä, kolmipyöräsiä, univelkaa, ultrakuvia, poskennukkaa ja pikkusta sukkaa? Miksei!!!!!!

Nyt vain itkettää...

Tämä on paska maailma, ihan vitun paska!!!!!!!!!!!Ihan perseestä! Ja mie alan kadota, mie en löyä ulos...

Nuha

Ärsyttää! Mie en halua olla kipeä!
Nenä ihan tukossa.

Kuulas

Tänään oli aamusta saakka semmoinen märkä ja "tunkkanen" keli, ajattelin tietty, että semmosena pysyyki...mutta vielä mitä! Palaverista tullessani oli ilma kirkastunu ja oli jotenki kuulasta. =) Kuu vaaleansinisellä taivaalla ja pilvet menivät siitä ohi, oih..Tuli sellainen olo, että just tämmöstä syksyllä pitäs olla.

Ostin eilen kotimaisia omenoita, ei tosin ollu kuulaita, hih. Net olit punasia. Huomena meinasin ottaa töihin välipalalle, jos vaikka siihen jugurttiin aamulla lohkos...

Kaipaan syliä. Mies lähti mummolaan vapaapäiviksi auttamaan mökin laajennuksessa. Onneksi tullee ylihuomena takasi. Eilen olin pitkästä aikaa sylissä ja tuntui tosi hyvältä ja oikealta paikalta. ♥

Tänään oli tosiaanki palaveri ja se sai jonninverran tätä alakuloa laimentumaan. Eiköhän net asiat etene ja suju, niin ei tartte niitä tässä syksyn keskellä murehtia.

Uni kolkuttelee tuolla ovella, häätyy lähteä päästään se sisään...
~Kuulaita öitä ja ajatuksia~

Syksysade

"Lammikon pinnalle pisaroita tippu. Niitä tuli taivaalta aikamoinen nippu."
Ja tulee yhä edelleen..Nyt on syksy!
Ko katon ikkunasta ulos näen tuulta, sadetta, oranssia, vihreää, ruskeaa ja märkää. Niin ja lehettömiä oksia...

Meän piti kavereitten kans lähteä käymään vähän patikoimassa, mutta tais jäähä käymättä! Mutta muita suunnitelmia on jo. Taijama lähteä käymään kuntosalilla seku kokkeilemassa kaikenlaisia laitteita, heh.

Vapaa viikonloppu! Ihanaa! Ei mitään ylimäärästä menoa, ko vain net mihin itte halvaa mennä ja tehä. =)
Mies kyllä töissä ja ehkä aika pitkänki päivän, mutta se on elämää ja kyllä met kerkiämmä tuuhistella tässä kotona joskus toistekki.

Alakuloa aavistuksen ilmassa, mutta ei pahasti. Häätyy yrittää keksiä ja löytää kaikkea mieltä ilostuttavaa ja voimia antavaa juttua joka päivälle. =)
Se voi olla: hyvä levy, parempi ruoka, hellyys, ystävät, tekeminen, siivousimpsiraatio, kävely, pyöräily, liikkuminen, nauru, työkavereile leipominen, kivan uutisen lukeminen paikallislehdestä, syyssateesta nauttiminen, ruskan huomaaminen, kivan kuvan katsominen, uuden taulun saaminen, uudesta kirjahyllystä unelmoiminen.... seksi...
Niin ja ilman säännöllisiä vitskuja en varmaan olis näin hyvässä kunnossa fyysisesti ja sitä kautta psyykkisesti!

Elikkäs syksy ja normiarki ja normi huolet ja murheet ja ilot ja surut, elikkäs eloa!
Mie elän ja iloitsen siitä!

SyysTuulisiaSateisia Ajatuksia Kaikille!

Jännää

Tänään tulee olemaan jännä päivä! =)
Ei mitään lapsentekoon liittyvää, vaan ihan minun oma juttu!
Tämä tulee antamaan paljon voimia pimeään syksyyn!
Minua jänskättää, hih...