Tuntuu niin hullulta, että tosi moni on plussannu! Vähän sama ko tuolla erään toisen tyypin blogissa..ei oikein uskalla käydä ees lukemassa. Pienen pistoksen jälkeen, olen kuitenki tosi iloinen heidän puolestaan! He ovat odottaneet pitkään ja viimein se toivottavasti palkitaan.
Tässä plussatuulessa tuntuuki oma päätös aika oudolta...
Met taijama olla aikamoisia jahkaajia tai jotain. Mutta taas tehtiin päätös, että ei aleta millekkään. Tai siis, met oottelemma kuukautisten alkamista emmäkä ala niitä hormonaalisesti tekeen. Minua ahistaa ajatus ylimääräsistä kemikaaleista kropassa! Mieski oli sitä mieltä, että on se kyllä jos nekki häätyy jollain lääkkeillä saada aikaseksi!?
Mie olen hommannu muutaman rentoutus cd:n ja piikkimattohan mulla jo on, myös kehon puhdistuskuuri on meneillään. Mie haluan löytää minun kropan ja sen miten se toimii! Ja sen miten mieli on siihen liitoksissa.
Yksi syy päätökseen on myös tietysti tämä uusi työ! Mie en halua montaa stressiä päällekkäin...pelottaa ajatus siitä, että työasiat sais hoidot epäonnistuun.
En tiä...Huono omatuntoki on näistä päätöksistä, mutta saavathan kaikki muutki päättää koska lapsensa laittavat alulle! Ja siis meiläki saattaa mennä niin, että joululta ollaan jo hommissa...
Ja sitte, mie en oikein jaksa sitä, että minun päivät täyttää pelkkä lapsenteko tai ajatukset siitä! Eläminen meinaa unohtua ko kokoajan pähkäilee näitä juttuja!
Hitto ko sitä on välistä niin hukassa!
Sinä osaat olla hurjan rauhallinen. Ihailen sitä. Uskon myös siihen, että on hyvä tutkia omaa kehoaan ja uskaltaa antaa sille aikaa. Itse en varmaan siihen olisi koskaan pystynyt tuolla tavalla kuin sinä. Stressi ei varmasti ole vähäisin tekijä hoitojen onnistumisessa tai epäonnistumisessa, joten päätöksenne odottaa ja antaa asioiden edetä omalla painollaan on kypsien ihmisten päätös. Toivon, että saat rentouduttua tämän päätöksen myötä ja että kroppasi alkaa toimia, kun mieli on kohdallaan. *hali*
VastaaPoistaYmmärrän hyvin tuntemuksiasi, huonoa omaatuntoa yms. itselläkin aikoinaan oli rankkaa kun tehtiin päätös ettei lähdetä hoitojen tielle, olo oli silti helpottunut kun tehtiin se päätös. Lasta ei ole luomuna kuulunut ja elämä jatkuu kaksin(kolmisin, otettiin kissa)välillä lapseton elämä on ihanaa välillä tyhjä syli sattuu. Jaksamista sinulle!
VastaaPoista