Koti

Mie en tykkää meän nykysestä asunnosta...se on kunnanvuokra-asunto, saunallinen kaksio rivitalossa. Siis ihan kiva, mutta sellainen samanlainen ko kaikki muutki...Tietysti omilla huonekaluilla ja sisustusjutuilla saa oman näköiseksi, mutta mie olen kaivannu jotain muuta jo pitkään.
Silloin 4vuotta sitten ko siihen muutettiin oli tosi mukavaa ja oltiin todella tyytyväisiä, mutta koko ajan on tiedetty, että emmä met siihen iäksi jää. Koko ajan on oikeastaan kateltu taloja, mutta hinnat pomppas ihan hirveästi ja minun työnäkymät oli tosi huterat, niin ei alettu millekkään. Nyt on ehkä sitten löytynyt varteenotettava vaihtoehto...

Mie olen pohtinu paljon sitä missä on koti. Ja olen tullu siihen tulokseen, että koti on siellä missä sydän on. Minun sydän on kullan luona ja missä met yhessä olema on meän koti. Se on ollut aika ihana huomata ja todeta. =) Tietysti iloa kotieloon tuo se, että asunto on mukava ja miellyttää molempia. Kyllä met tässä nykysessäki kämpässä viihymä, mutta ei ole vaikea muuttaa jos sellainen tilanne nyt tulee eteen.

Minusta on ihana aatella, että met tehemä kodin kahestaan ja olema perhe! Siihen on lapsen sitten hyvä tulla jos on tullakseen. Tietysti met vielä toivoma, että tulee... Mutta minusta se, että met olema jo perhe, luo turvaa ja lämpöä. Minusta meilä on vankka pohja, met olema kestäny paljon kaikkea ja silti pysyneet yhdessä ja vahvistaneet meän perustuksia. Halkeamia on paikattu ja joskus on häätyny valaa koko pohja uuesti. Mutta on selvitty ja pysytty perheenä ja ollaan toistemme luona kotona.

Mie Rakastan Sinua Kulta!