keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

Mielipiteet

Kellä on vara sanoa oma mielipiteensä? Kenen mielipide on varteenotettava? Kenen ihan kukkua?

Nyt vähän ahistuksen purkua...
Facebookissa sorruin sitten kommentoimaan ystäväni tilaa lapsen kantovälineistä...aika kriittisesti ekaksi, mutta sitten loivensin ko päivä eteni. Noh siitäpä ei vissiin tykätty. Siis siitä, että kriittisesti kommentoin ja kerroin vahvasti oman mielipiteeni asiaan, eikä vissiin tykätty siitäkään, että kommentoin toisen kerran loiventaen. Tämä ei siis ystävältäni, vaan hänen ystäviltään jotka kanssa kommentoivat kantovälineistä ja olivat eri mieltä kun mie.
Noh siis ajan takaa sitä, että jäi sellainen kuva ittelle, että mie en voi sanoa mitään lapsen kantovälineistä koska minulla ei ole omaa lasta ja en ole ketään kantanu. Minulla ei siis ole oikeutta mielipiteeseeni, joka on by the way, oikea, heh. Ilmaisin sitten siihen kommenttien jälkeen, että ilmiselvästi meillä on tässä asiassa eri mielipide ja ei siinä mitään, heh. Ja, että onneksi on vaihtoehtoja ja vara mistä valita yms....Ja kevennykseksi laitoin vielä, että lähempä nyt hus pois ystäväni tilasta häiriköimästä, hih.

En tiä! Iski kyllä jotenki niin päin naamaa taas se kuilu. Mie en ole äiti, mie en voi tietää tämmöisiä asioita. Mutta auta armias jos menet kritsoimaan jonku äidin toimintaa!!!! Voi helevata! En mie tieten tahtoen hae verta nenästä ja oikeasti niin harvoin "julkisesti" mitään lapsenkasvatus yms. asioita juttelen...ja heti ko uskaltauduin ittelle tärkeässä asiassa ottaan kantaa, tuli tämmöinen vastaanotto.
Laitoin heti perään ystävälleni yksityisviestiä asiasta ja pahoittelin jos hänen mieltään loukkasin ja kerroin sitten lapsen kantovälineistä siinä lisää. Saap nähä...

Kipeämmäksi asian tekee se, että vastakommentoija on tyyppi kenen kanssa meni välit poikki meän lapsettomuuden takia...tuli just tämä äiti-ei äiti kuilu, erittäin rankka masennuskauteni, oma kyvyttömyyteni olla tekemissä uusien äitien ja heidän hehkutuksensa kanssa, voimattomuuteni vauvojen lähellä....
Sitte ko mie en halua hälle muuta ko hyvää! Mie toivon, että hällä menee elämässä hyvin, että hänen lapsensa kasvaa ja kehittyy, parisuhde toimii...En toivo pahaa. Haluaisin muistaa net hyvät ajat mitä meillä oli, mutta taas mieleen pomppii vain net ikävät muistot...inhottavaa...

Häätyy tässä yrittää tasata ajatuksia, tämähän on vain mielipide-ero ja sillä selvä. Maailma ei tähän kaadu ja on tullu kohdattua vaikeampiaki asioita. Mutta silti vähän itkettää...

6 kommenttia:

  1. Näinhän se vähän on, vaikkei niin tarvitsisi olla. Äidit ja ei äidit ja jokainen on aina omasta mielestä oikeassa. Mä ajattelen niin, että me naiset ollaan pahimpia juuri toisillemme. Kun ymmärtäis, mistä se johtuu. Kateudestako? Verkossa on vielä liiankin helppo sanoa kärkkäästi toiselle ja pahoittaa niin oma kuin toisen mieli. Kurjaa.

    VastaaPoista
  2. Niin on kurjaa.
    Ja tuo on kyllä totta tuo naisnäkökulma...miksi naiset on niin julmia? Vissiin met olema niin katteellisia...
    Mie kyllä nykyään osaan aika hyvin myöntää virheeni, mutta esim. tässä kantovälineasiassa olen oikeassa. Sen pittää olla kunnon kantoliina tai -reppu, ei mikään rintareppu! Mutta ei siitä sen enempää...

    Joo ja netti on vähän vaikea, samoin tekstiviestit...tekstit voi tulkita monella tapaa.

    Noh asiaa on jo helpottanu se, että kirjotin sen tänne ja ystäväni vastasi jo viestiini facebookissa. Ja hänen kanssaan asia kunnossa, mikä on mulle se pääasia! =)

    Kyllä tämä tästä lutviutuu ja se on vain pakko elää sen asian kans, että mie en ole äiti ja toiset voivat olla, ja silti met elämä tässä maailmassa kaikki ja olema tärkeitä. =)

    VastaaPoista
  3. Tuollainen on kyllä kurjaa, koska eihän se tarkoita ettei vanhemmuuteen ja lapsiin liittyvistä asioista voisi tietää, vaikkei olisikaan äiti. Ja joka tapauksessa kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseen, oma mielipide on itselle juuri se oikea, ei ole väärää mielipidettä. Yksi syy miksi viimeisin pitkäaikainen suhteeni kariutui (jo yli kaksi vuotta sitten) oli se, että minun mielipiteet olivat aina "vääriä". Siis häh?!

    Hyvä että olette sopineet väärinkäsitykset ystäväsi kanssa. Niinkun sanoit, se on tärkeintä!

    VastaaPoista
  4. Joo, kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseensä ja tietysti sitä aattelee, että oma on oikea..onneksi on myös semmoisia asioita jotka opettaa sen, että joskus on myös väärässä ja häätyy antaa periksi. Mutta ei aina voi olla väärässä! Elikkäs aika häh, kyllä Marika tuohon sinun juttuun! Nyt asiat vissiin kuitenki hyvin.

    Minusta on kuitenki ihana huomata, että voin kasvaa monessa asiassa ja sitä olen tehnytki. Olen huomannut aatelleeni monesta jutusta ihan pöljästi ja väärin, sitten olen alkanut tutkimaan asiaa ja huomannut vastakommentit järkeviksi ja päättänyt muuttaa mielipidettäni (tai sitten en, joissain asioissa). Ihminen kasvaa koko ajan. Ja kun kasvaa, oppii.

    Joo ystävän kanssa kaikki ok! Siinä ei oikeastaan mitään väärinkäsitystä edes tullut, halusin vain selvittää sen ennen kuin semmoinen tulisi. =)

    VastaaPoista
  5. Nainen on naiselle susi... Niin kai se menee, vaikka ei pitäisi. :(

    VastaaPoista
  6. Niin...
    Mutta onneksi löytyy myös niitä ihaNaisia, joita ilman ei vois elää! =)

    VastaaPoista